Lue keskustelun säännöt.
Elämäniloani ja positiivisuuttani ihaillaan. Erityisesti selviytymistä vaikeista ajoista.
26.11.2023 |
Olenkin sitä. Näen hyvää ja ymmärrän ihmisiä ja heidän lähtökohtiaan. Suvaitsen erilaisuutta, olen avulias, nöyrä ja ystävällinen.
Tämä rauha ja seesteisyys kuitenkin johtuu oivalluksesta, että pääsen täältä helposti pois, jos esimerkiksi terveydentilani heikkenisi äkillisesti. Ei minulla mikään kiire ole tai ole tekemässä itselleni mitään, mutta se tieto, että halutessani voin vain pistää ison annoksen insuliinia ja nukkua pois on vienyt minulta kaiken pelon elämää kohtaan.
Pitäisikö tästä puhua jollekin?
Kommentit (4)
Voisi olla ihan omasta kynästä tuo ap:n teksti. Jotenkin oma kuolemanpelkoni on myös lähtenyt - olen siis keskimäärin todella onnellinen, on läheisiä, parisuhde, mielekäs työ yms. mutta vaikka joku sanoisi että huomenna noutaja tulee niin sanoisin että tulkoot!
Olen hyvän elämän elänyt ja tuntuu ettei ole mitään erityistä menetettävää vaikka kaikki päättyisi huomenna. Eikös niin sanota että kannattaa lopettaa voitolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jokainenhan pääsee täältä halutessaan pois.
Niinhän se on, että kun tekee kuoleman kanssa sovinnon mieli rauhoittuu.
Jos olet onnellinen noin niin muksi pitäisi kenellekään mitään asiasta puhua.