Viisikymppisenäkin sitä miettii, että jotain vikaa minussa kai on kun en kelpaa kenellekään

Olen kyllä hankkinut elämäntapoja, joilla pystyn väistämään positiiviset ihmiskontaktit. Kysyn vaan, sainko tehdä sen nelivitosena, kun ei niitä positiivisia ihmiskontakteja löytynyt?

Ei niitä kovin paljon aiemminkaan löytynyt.

Nyt on ihan hemmetin vaikea luottaa ihmisiin. Vaikka nykyään kokemukset on pääasiassa positiivisia. Ei vain riitä, kun on luotto ja toivo kadonnut.