Miten tulla naisvaltaisessa työpaikassa toimeen? Huomasin tulleeni käärmeenpesään
jossa työnteko on vaikeaa kun ihmiset ei voi tehdä töitä toistensa kanssa. Vuorotyö kyseessä ja kaikkien kanssa pitäisi hoitotyötä kyetä tekemään vaikkei persoonat aina niin keskenään kohtaisikaan. Lapsellisesti sitten saikutellaan kun olisi työvuoro tiedossa jonkun ei niin hyvän kaverin kanssa. Keski-ikäiset naiset tappelevat keskenään aivan mitättömistä asioista, kuten mikä ohjelma tulee yhteistilan telkkarista, ja kanavaa rämpätään eestaas. Yksi laittaa pöytäliinat ja toinen repii ne pois, ei voida hoitaa jotain tiettyä asiakasta vaan tapellaan kuka hoitaa ja miten hoitaa jne jne. Järkyttävä paskanpuhuminen ja outo käytös vaikuttaa kaikkiin. Sijaiset haukutaan ja kukaan ei halua tulla enää paikkaamaan jo valmiiksi kamalaa työvoimapulaa.
Olen ollut oma iloinen ja reipas itseni, mutta alan itsekin voimaan pahoin kun joudun pakolla olemaan tässä mukana. Rouvien käytös vaikuttaa ihan kaikkeen. Kyseessä vahvat persoonat jotka jyräävät muut alleen eikä pomokaan tee mitään. Olen ehtinyt alle vuoden tätä nyt katsella.
Kommentit (57)
Ole itse osa ratkaisua - älä mene klikkiin, ole aktiivisesti ystävällinen kaikille nurkkakunnille ja nauti kuulemistasi juoruista mutta älä usko niitä, älä anna niiden vaikuttaa ja ennenkaikkea, älä vie niitä eteenpäin. Näin mä olen tehnyt. Vähän joskus pyrin himmailmeaan ilkeämpiä juoruja että "no ei se nyt varmaan sitä tarkoittanut..." mutta yleensä vaan naureskelen mukana. On muuten jännää miten epätodennäköiset reittäpitkin ylenemisjutut ja salaliittoteoriat leviääkään....varmaan myös sinusta.Joskus miettii että uskooko kertoja itsekään aina...
Ne ovat itse vain piirun verran levittämiään juoruja parempia. Aika lähteä.
Kuulostaa työpaikalta, jossa on liikaa alkoholisteja suhteessa terveen työvoiman määrään.
Hae uutta työpaikkaa. Vastaavia ongelmia on muuallakin, mutta tuskin tuossa mittakaavassa yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Ole itse osa ratkaisua - älä mene klikkiin, ole aktiivisesti ystävällinen kaikille nurkkakunnille ja nauti kuulemistasi juoruista mutta älä usko niitä, älä anna niiden vaikuttaa ja ennenkaikkea, älä vie niitä eteenpäin. Näin mä olen tehnyt. Vähän joskus pyrin himmailmeaan ilkeämpiä juoruja että "no ei se nyt varmaan sitä tarkoittanut..." mutta yleensä vaan naureskelen mukana. On muuten jännää miten epätodennäköiset reittäpitkin ylenemisjutut ja salaliittoteoriat leviääkään....varmaan myös sinusta.Joskus miettii että uskooko kertoja itsekään aina...
En ole ap mutta vastaavanlainen kokemus minullakin. Ehkä persoonasta kiinni mutta en itse kyennyt tuohon, työpaikan myrkyllisyys ja negatiivisuus vaikutti minuun vahvasti, en toki ryhtynyt samanlaiseksi kuin he mutta suorastaan sairastuin henkisesti ja fyysisesti. Ei siinä auttanut oma iloisuus (joka tehokkaasti kyllä hälveni ajan myötä siellä) eikä oikeudenmukaisuus.
Ainoa pelastuskeino oli irtisanoutua. Ja silloinkin toipumisessa meni aikaa, niin syvät haavat tuli.
En ymmärrä miten aloituksessa esitelty myrkyllinen työyhteisö liittyy siihen, että työpaikka on naisvaltainen?
Siten, että se paha olo näytetään avoimesti, eikä kiusaamista väitetä vitsiksi ja kiusattua pilkata kahta kauheammin, kun ei ole hyvä jätkä joka ei tajua läppää?
Vierailija kirjoitti:
joo. Olenpa kuullut tämmöisestä!
Elämäänsä kyllästyneet keski-ikäiset, ei muuta kuin valitetaan!
Töissä pitäs olla hauskaa, joopajoo, ei se mikään huvipuisto le. Työnantaja maksaa palkkaa...
Tuskin hyvää hyvyyttään maksaa palkkaa vai onko työnantaja jokin sosiaalitoimiston jatke?
Vaihda työpaikkaa kaikessa hiljaisuudessa. Itse suosin paikkoja, joissa on mahdollisimman vähän vaihdevuosista kärsiviä.
Ja se on pahinta, että esihenkilö on samanlainen juorukello. Siinä leuat louskuu, kun rappussa juorutaan porukalla.
Pahinta parikymppiset tukkansa kynineet 👱femakkolesbovegakit👱
Vierailija kirjoitti:
Olin juhlilla, jossa eräs mies kertoi eläköityneensä naisvaltaisen työyhteisön esimies/ johtajan pestistä ja kaiken sujuneen hyvin.
Kaikki ympärillä ihmettelivät yhteen ääneen, että miten tuo on mahdollista, kun kyseessä on naisjoukko. Hän sanoi, että ainoa toimiva resepti tuohon on se, että järjestää jokaiselle naiselle niin paljon töitä, ettei millekään muulle koohotukselle jää aikaa. Sekä myös sen, että johtaja itse on kuin valmentaja kentällä seassa valvomassa toimintaa. Mitenkään muuten työrauha ei naisvaltaisessa yhteisössä toimi.
Ja miten siellä muka vältetään uUpUmuS-ulina?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten aloituksessa esitelty myrkyllinen työyhteisö liittyy siihen, että työpaikka on naisvaltainen?
Siten, että se paha olo näytetään avoimesti, eikä kiusaamista väitetä vitsiksi ja kiusattua pilkata kahta kauheammin, kun ei ole hyvä jätkä joka ei tajua läppää?
Olet täsmälleen sellainen katkera työpaikan myrkkyakka josta aloitus kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda työpaikkaa kaikessa hiljaisuudessa. Itse suosin paikkoja, joissa on mahdollisimman vähän vaihdevuosista kärsiviä.
Ei ole yhtään noin yksioikoista tuo. Viisi-kuusikymppiset naiset pääsääntöisesti suhteellisuudentajuisia ja huumorintajuisia, rentoja. Parasta että on eri-ikäisyyttä eikä sekään haittaa että on sijaisia seassa. Riippuu niin paikasta tuo mikä on yleistunnelma.
Keski ikäinen, vaihdevuotinen akka, jolla on liikaa selvittämättömiä pettymyksiä elämässään on luojan luoma suurin vitsaus. Lähde hyvä mies pois. Nuo eukot eivät paremmiksi muutu, tappelevat vanhainkodissakin vielä keskenään. Jätä akkalauma sinne tappelemaan ja ihmettelemään, kun ei heille kukaan sijainen halua tulla töihin, ja uudet vakituisetkin häipyvät. Hahhah.. Siinäpä akat hoitavat ihan keskenään.
Tyypillistä naisvaltaisille työpaikoille. Ei mitään uutta. Olen nähnyt samaa.
Showtahan se vaan on, joten mene mukaan. Pieni draama vain tuo jännitystä tylsään työhön. Siksihän ne sitä tekevät.
Aloituksessa tuli kiteytettyä aika hyvin hoitoalan ongelmat. Olisin sitä mieltä että asennekoulutuskurssi olisi hyvä, jos vain nämä ihmiset ymmärtäisivät että ongelmat johtuvat ihan heistä itsestään. Yleensä ongelma on se että henkilö, joka on ongelma syyttää asioista kaikkia muita.
joo. Olenpa kuullut tämmöisestä!
Elämäänsä kyllästyneet keski-ikäiset, ei muuta kuin valitetaan!
Töissä pitäs olla hauskaa, joopajoo, ei se mikään huvipuisto le. Työnantaja maksaa palkkaa...