Muita jotka eivät syystä tai toisesta oikein pidä lastenneuvolan th:sta?

TH ilmeisesti pelkää mua tai jotain. Ikinä siitä ei ole mitään apua, jos kysyn vinkkiä tai reality checkiä johonkin ongelmaan. Ai lapsi nukkuu huonosti - no se on varmaan ikäjuttu. Ai lapsi on laiha - no se on vaan sen tyyppinen. Ai lapsella on ihottumaa - no ei se varmaan mitään ole, mutta voithan sä näyttää lääkärille jos *kauheesti* huolettaa. Ai lapsen on vaikeaa keskittyä eikä sosiaaliset taidot tunnu kehittyvän - no kyllä se siitä, ei kannata olla huolissaan. Voi kiesus. Se on olemukseltaan kuin märkä vessapaperi, ei sen kanssa voi kinatakaan kun se menee heti ihan paniikkiin, ja sit sitä vaan hymistelee eikä uskalla vaatia mitään.

TH ilmeisesti pelkää mua tai jotain. Ikinä siitä ei ole mitään apua, jos kysyn vinkkiä tai reality checkiä johonkin ongelmaan. Ai lapsi nukkuu huonosti - no se on varmaan ikäjuttu. Ai lapsi on laiha - no se on vaan sen tyyppinen. Ai lapsella on ihottumaa - no ei se varmaan mitään ole, mutta voithan sä näyttää lääkärille jos *kauheesti* huolettaa. Ai lapsen on vaikeaa keskittyä eikä sosiaaliset taidot tunnu kehittyvän - no kyllä se siitä, ei kannata olla huolissaan. Voi kiesus. Se on olemukseltaan kuin märkä vessapaperi, ei sen kanssa voi kinatakaan kun se menee heti ihan paniikkiin, ja sit sitä vaan hymistelee eikä uskalla vaatia mitään.

En voi sietää sellaisia terkkareita, joiden asenne on sellainen, että kiva kaivaa näistä äideistä esiin heikkoja kohtia ja kiusallisia ominaisuuksia ja jopa keksiä vikoja "täydellisille äideille". Voin mielessäni kuvitella, kuinka sitten kahvihuoneessa juoruilevat asikkaistaan.



Mutta on mulle yksi ihanakin terkkari matkan varrella sattunut. Hänen asenteensa oli aivan erilainen: olen tässä sinua varten, kuinka voi auttaa.

sillä erotuksella että käyn töissä. Terkka ihmettelee suureen ääneen kuinka voin jättää lapset isälle ja mennä töihin!! nyt lapset ovat aloittaneet päiväkodissa, toisen lapsen neuvolassa terkka päivitteli et kuinka voin laittaa ne päiväkotiin. Ai ei raha riitä, no kai se on hyvä syy mennä töihin.



Samoin terkka jaksaa joka ikinen kerta kysyä osallistuuko mies lasten hoitoon... vittu että sieppaa. Ehkä hän kysyy koska minä käytän lapsia neuvolassa eikä mies.

th on aina lapseni tekemisistä: "Ooh, en ole ikinä nähnyt noin taitavaa 2-vuotiasta, katso nyt!"

-Ei ole kauhean uskottavaa, kun olen suurperheen äitinä käynyt hänen vast.otollaan useamman vuoden ajan. Siinä ei erota, mikä on totta, siis mikä on oikeasti taitavaa ikäisekseen kun tätä taivastelua on kaikilla lapsilla -kuulema myös naapurin lapsilla.

ja sitten tää meidän terkka on niin "epäaito", aina kauheesti ihastelee lasten vaatteita ja kyselee mistä olen ostanut jne. En enää "kehtaa" pukea lapsia neuvolaan kovin "hienosti" kun tulee tosi kiusallisia tilanteita sitten :o/ Tulee tunne kuin hän ajattelisi että olen joku hienostelija tmv, vaikka siitä ei ole kyse, pidän vain kauniista vaatteista ja tietyn merkkisistä ja lapsille niitä ostelen, hyvin usein vieläpä kirppareilta, käyn usein ja teen löytöjä, th varmaan ihmettelee mistä mulla rahaa ostella lapsille kaikkea - se kuvastuu hänen puheistaan :(

ap

onneksi vaihtui muuton myötä. Ja onneksi välissä on ollut sijaista ja "välivuotta" neuvolasta (meidän kunta skippaa 3-v neuvolan jos mitään erityistä ei 2-vuotiaana ole).

Esikoisen kanssa ensimmäinen terkkari suhtautui kaikkiin ongelmiin niin että ne johtuvat vain siitä että lapsi on esikoinen. Erityisesti sen jälkeen kun minä menin töihin ja isä jäi kotiin hoitamaan lasta kaikki ongelmat johtuivat hänen mielestään vain siitä että isä ei osaa hoitaa lasta. Tätä hän toitotti meille joka ongelmasta ja tarjosi aina avuksi psykologia jolle voisimme mennä puhumaan huolistamme ja ahdistuksestamme. Lopulta kun lapsi meni päiväkotiin ja sielläkin kiinnitettiin huomio lapsen ongelmiin niin en malttanut olla ehdottamatta terkkarille että hän lähettäisi sen psykologinsa päiväkotiin. Terkkari loukkaantui vittuilustani ja terkkarimme vaihdettiin jonka jälkeen lapsi pääsi viimein tutkimuksiin ja sai diagnoosin.



Muuttomme jälkeen toisella paikkakunnalla oli terkkari jolle myös oli uutta ja ihmeellistä että isä hoiti lapsia ja toi heidät neuvolaan (mieheni työajat antavat paremmin periksi keskellä päivää tehtäville neuvolakäynneille). Joka kerta hän muisti ihmetellä ja taivastella miehelleni kuinka äiti ei ole mukana neuvolassa. Myös hän väänsi miehelle ratakiskosta lastenhoito-ohjeita ja epäili hänen selviytymistään, vaikka mies pärjäsi lasten kanssa loistavasti. Kaikki ohjeet ja neuvot hän aina vannotti miestä toimittamaan vaimolle ja kyseli mieheltä että mitä mieltä vaimo on mistäkin asiasta (siis saako vaimon mielestä laittaa rokotuksen tms.), siis ikäänkuin mies olisi ollut vain joku taksikuski joka toi lapset vastaanotolle, mutta ohjeet ja neuvot kuuluvat äidille.



Onneksi tuokin terkkari vaihtui terkkareiden uuden työnjaon myötä ja nyt meillä on taas ihan asiallinen terkkari.

mulla on ollut sama terkkari sekä äitiys- että lastenneuvolassa, nyt jo 5 vuotta yhtä kyytiä. Täti tietää ihan tasan montako raskautta ja montako lasta mulla on, mutta silti se jaksaa lässyttää ne samat ritirimpsut milloin mistäkin (imetyksestä/korvikkeesta/vastasyntyneen hoidosta/kiinteistä ruuista jne...)



Se ei taida kyetä uskomaan että useamman lapsen äiti ehkä handlaa homman jo ilman kädestä pitäen opastusta. Samoin raskausaikana se jakeli aina vaan ne samat neuvot raudan syömisestä jne. Mä aina yritän sanoa sille että niin, näähän on vanhastaan tuttuja juttuja, mutta kun se puhekone on käynnistynyt niin siinä ei ole OFF-nappia... Asiaa ei helpota yhtään sekään että mä olen itse sairaanhoitaja, ja koko lailla perehtynyt myös raskaana oleviin sekä vauvoihin ja pikkulapsiin. Ehei, lässytys vaan jatkuu...

kohtahan se jää äitiyslomalle kumminkin