Mies ahdistuu pienestäkin erimielisyydestä
Jos suhteeseemme tulee jotain skismaa niin mies ahdistuu ja välttelee keskustelua. Esimerkiksi kerron miehelle että pahoitin mieleni jostain pikkujutusta. Koen että hän ei kuuntele mitä kerron vaan hän ahdistuu ja alkaa hyökätä vastaan että hänellä on oikeus ahdistua! Eihän kukaan kiellä häntä ahdistumasta ja hyvä jos siitä puhutaan mutta tämä reaktio estää rakentavan keskustelun. Koen että mun tunteille ei ole tilaa, koska hän tavallaan aina "varastaakin" itselleen oman pahan mielen ja uhoaa miten hänellä on oikeus ahdistua. Ja lopulta etsii minusta syyllisen johonkin ja se mun tunne jää puhumatta. Mikä tämä ilmiö on ja miten keskustelet mitään ikävää suhteessa jossa toinen ensin välttelee kaikkea siihen liittyvää ja ahdistuu?!?
Kommentit (21)
Mies terapiaan mars. Ahdistua saa ja se on luonnollista. Mutta tuollainen haittaa suhdetta isosti.
Jos tässä aletaan jokaisen tunnelukon tai välttelevän kiintymyssuhdemallin takia kaikki juoksentelemaan, niin suhderintamalla on aika hiljaista sen jälkeen. Terapiaa suosittelen aloittajan kumppanille ja oikeastaan ihan kaikille muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos tässä aletaan jokaisen tunnelukon tai välttelevän kiintymyssuhdemallin takia kaikki juoksentelemaan, niin suhderintamalla on aika hiljaista sen jälkeen. Terapiaa suosittelen aloittajan kumppanille ja oikeastaan ihan kaikille muillekin.
Terapiaan ne ketkä sitä tarvitsevat. Apn kuvauksen mies on sen verran viallinen että ero on apn hyvinvoinnin kannalta oikea ratkaisu. Kunpa ihmiset osaisivat erota ajoissa ja enemmän tuollaisista ahdistujista.
Kannattaisiko pohtia, kärsisikö mies peräsuolen laskeumasta?
Mulla on ääriesimerkki tuosta. Mies, joka kerää ja kasaa ahdistustaan kunnes räjähtää, syyttää tunteistaan minua ja painelee omaan kämppäänsä murjottamaan.
Tämä tapahtuu noin 3-8 viikon sykleinä. Siksi sanomme, että hänellä on miesmenkat.
Eikä suostu mihinkään terapioihin koska ei ymmärrä, että ne on yksinkertaista oppimista, itsensä ja tunteidensa hyväksymistä.
Hiukan raskasta tämä.
Jokin marttyyrikompleksi ap: n miehellä? Olisi jo aika kasvaa aikuiseksi. Ja kantaa vastuuta. Kuulostaa eräältä tutulta jonka lähellä on hel.....tin raskasta olla aika ajoin. Kokee kaiken syyttämisenä, vaikka vaan haluttaisiin keskustella vallitsevasta ongelmasta joka haittaa monia. Mutta kasvaminen, henkinen sellainen, aikuisuuteen suostuminen jne voivat auttaa.
Onko miehellä jotain traumataustaa?
Hänellä voi olla aiempina elämänkokemuksina sellaisia, että kaverit tai jopa perheenjäsenet ovat hylänneet ihan pikkujuttujen vuoksi. Se voi tulla sieltä. Voisitko vaikka ajatella sanovasi tyyliisi sopivasti jossain kohtaa, että on ihan turvallista olla eri mieltä, eikä sen vuoksi tarvitse heti erota.
Vierailija kirjoitti:
Menettämisen pelkoinen läheisriippuvainen. Juokse. Tulet petetyksi ennemmin tai myöhemmin.
Entä jos te olisittekin niitä ihmisiä, jotka todistavat edellisten kokemusten olevan huonoja ja teiltä saa niitä normaaleja ja hyviä?
Traumatisoitunut lapsuudessa/nuoruudessa?
Vierailija kirjoitti:
Mies terapiaan mars. Ahdistua saa ja se on luonnollista. Mutta tuollainen haittaa suhdetta isosti.
Terapiassa käyminen ei muuta mitään. Se ihminen tarvitsee aitoja ja normaaleja kokemuksia ennenkuin mikään muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Jokin marttyyrikompleksi ap: n miehellä? Olisi jo aika kasvaa aikuiseksi. Ja kantaa vastuuta. Kuulostaa eräältä tutulta jonka lähellä on hel.....tin raskasta olla aika ajoin. Kokee kaiken syyttämisenä, vaikka vaan haluttaisiin keskustella vallitsevasta ongelmasta joka haittaa monia. Mutta kasvaminen, henkinen sellainen, aikuisuuteen suostuminen jne voivat auttaa.
Eiköhän se marttyyrikompleksi ole niillä ihmisillä jotka ehdoin tahdoin haluavat olla tuollaisten ihmisten kanssa.
Mammojen ehdotus aivan kaikkeen: Ero
Tietenkin ero. Ei parisuhde ole mikään toisen terapiontisuhde jossa tavan ja tottumuksen vuoksi ollaan vaan aikuinen rakkaussuhde.
Osa miehistä ottaa kai normaalin keskustelun asioista tai parisuhteesta syytöksenä nimenomaan heitä vastaan. Neutraalit aiheet. Myös joidenkin aspergervanhempi. Lohduttaa eivät osaa ne miehet tai ymmärtää, ehkä alkoholikin vaikuttaa. Pelkäävät kai eroa jotkut myös tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Osa miehistä ottaa kai normaalin keskustelun asioista tai parisuhteesta syytöksenä nimenomaan heitä vastaan. Neutraalit aiheet. Myös joidenkin aspergervanhempi. Lohduttaa eivät osaa ne miehet tai ymmärtää, ehkä alkoholikin vaikuttaa. Pelkäävät kai eroa jotkut myös tai jotain.
Totta. Jos mies omaa historian pettäjänä niin se on aivan punainen vaate.
Vierailija kirjoitti:
Jokin marttyyrikompleksi ap: n miehellä? Olisi jo aika kasvaa aikuiseksi. Ja kantaa vastuuta. Kuulostaa eräältä tutulta jonka lähellä on hel.....tin raskasta olla aika ajoin. Kokee kaiken syyttämisenä, vaikka vaan haluttaisiin keskustella vallitsevasta ongelmasta joka haittaa monia. Mutta kasvaminen, henkinen sellainen, aikuisuuteen suostuminen jne voivat auttaa.
Raskas ihminen uhriutuu kun joku on eri mieltä.
Menettämisen pelkoinen läheisriippuvainen. Juokse. Tulet petetyksi ennemmin tai myöhemmin.