Mies ahdistuu pienestäkin erimielisyydestä
Jos suhteeseemme tulee jotain skismaa niin mies ahdistuu ja välttelee keskustelua. Esimerkiksi kerron miehelle että pahoitin mieleni jostain pikkujutusta. Koen että hän ei kuuntele mitä kerron vaan hän ahdistuu ja alkaa hyökätä vastaan että hänellä on oikeus ahdistua! Eihän kukaan kiellä häntä ahdistumasta ja hyvä jos siitä puhutaan mutta tämä reaktio estää rakentavan keskustelun. Koen että mun tunteille ei ole tilaa, koska hän tavallaan aina "varastaakin" itselleen oman pahan mielen ja uhoaa miten hänellä on oikeus ahdistua. Ja lopulta etsii minusta syyllisen johonkin ja se mun tunne jää puhumatta. Mikä tämä ilmiö on ja miten keskustelet mitään ikävää suhteessa jossa toinen ensin välttelee kaikkea siihen liittyvää ja ahdistuu?!?
Sellainen pitää ansaita.