HS: Kohu lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa, lapsiasiavaltuutettu roastasi kirjat ja kirjailijat!

Ymmärrän lausunnon sitä osuutta, jossa moititaan kiirettä ja viimeistelemättömyyttä, mutta en lausuntoa muuten. Tietysti on hyvä, että kirja käsittelee ajankohtaisia ilmiöitä, mutta mielestäni se ei ole mikään imperatiivi. Klassikkokirjat nimenomaan ovat ajattomia. Muumikirjat, Astrid Lindgrenit tms. Niitä luetaan edelleen juuri ajattomuuden takia. Mielestäni turhan kapea näkemys häneltä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, miksi ei voinut vaan siellä Finlandia tilaisuudessa keskittyä niihin valittuihin ehdokkaisiin ja millä perusteella ne on sinne valittu, eli mitä hyvää niissä on.

Raati joutuu lukemaan kaikki vuoden aikana ilmestyneet kirjat, ja niitä on paljon. Vähemmästäkin kyynistyy. En tiedä kuinka paljon Suomessa julkaistaan uusia lasten- ja nuortenkirjoja per vuosi, mutta tietokirjoja oli tänä vuonna 250 ja romaaneja yleensä 300-400. Miettikää itse miltä tuntuisi urakoida ne kaikki läpi.

 

 

Vierailija kirjoitti:

No, ei niitä paikkoja puhua kirjallisuudesta niin kovin monta ole tarjolla. Ainakaan sellaisia, joilla tavoittaisi ihmisiä. Hyvä kun puhui! Ei kirjallisuutta tarvitse kääriä pumpuliin. Se kestää kyllä kriittisen keskustelun.

Esim kirjamessuilla olisi voinut ottaa puheeksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden nykytilan, vaikka joku paneelikeskustelu siitä johon kustantamoille pääsee osallistumaan? 

Jokainen raati esittelee lukemansa perusteella lyhyesti myös kirjallisuudenlajin kokonaiskuvaa. Se on ihan tärkeä osa raadin työtä: koota yhteen se, mitä kirjallisuuden kentällä tapahtuu. Harva meistä nimittäin lukee koko vuoden tietokirja- tai kaunokirjasadon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä siitä, että tilannetaju näyttää pahasti ontuvan tuossa lausunnossa. Joskus kyllä lastenkirjallisuus näyttää jäljittelevän pelien ja television nopeatempoista sähläystä, josta ajatus puuttuu. Toisessa ääripäässä taas vaikkapa Pohjan kruunu tältä vuodelta, joka on aivan liian raskas nuortenkirjaksi.

Mutta kuten sanottu, tuota lausuntoa olisi voinut harkita ja jättää se ihan toiseen yhteyteen.

Kyllä kirjan rytmitys pitää nykyään olla nopeampi kuin vaikka omassa lapsuudessani. Ei nykylapset sitä muuten jaksa lukea. Näin se vaan on. Ei sitä lapsiadiainvaltuutetulta kysytä. 

 

Onko se sinusta hyväksi lapsille, että kaikessa mennään tämän hetkisen ADHD/some/ärsyketulvan ehdoilla? Lapsille ei voi enää lukea edes lastenkirjallisuuden klassikoita, kun niissä

Mielestäni jo se, että pystyy ylipäätään rauhoittumaan lukemaan, on positiivista ja tauko tuosta varsin visuaalisesta ärsyketulvasta. Mutta kirjallisuus muuttuu väistämättä yhteiskunnan mukana, myös aikuisten kirjojen tempo on nopeampi ja kerronta erilaista kuin vaikka sata vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Purkiko se katkeruuttaan ja kiukkuaan, kun sitä itseään ei ole valittu etsimään palkittavia kirjoja?

Nimenomaan oli valittu.

Ylipäänsä on järjetöntä niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuus samaan kategoriaan. Siellä sitten kilpailee keskenään 5-vuotiaiden satukirjat ja liki aikuisille suunnattu ya-kirjallisuus. Miten niitä muka voi verrata uskottavasti keskenään? Sama jos perinteiseen Finlandiaan heitettäisiin sekaisin perinteinen kaunikirjallisuus, fantasiaa ja runoja.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäänsä on järjetöntä niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuus samaan kategoriaan. Siellä sitten kilpailee keskenään 5-vuotiaiden satukirjat ja liki aikuisille suunnattu ya-kirjallisuus. Miten niitä muka voi verrata uskottavasti keskenään? Sama jos perinteiseen Finlandiaan heitettäisiin sekaisin perinteinen kaunikirjallisuus, fantasiaa ja runoja.

Itse asiassa niinhän kaunokirjallisuuden Finlandiaan heitetään. Siinä on samassa kaikki ei-tietokirjallisuus, siis niin runot kuin pitkät romaanitkin. Yleensä jokin romaani voittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ymmärrä, miksi ei voinut vaan siellä Finlandia tilaisuudessa keskittyä niihin valittuihin ehdokkaisiin ja millä perusteella ne on sinne valittu, eli mitä hyvää niissä on.

Raati joutuu lukemaan kaikki vuoden aikana ilmestyneet kirjat, ja niitä on paljon. Vähemmästäkin kyynistyy. En tiedä kuinka paljon Suomessa julkaistaan uusia lasten- ja nuortenkirjoja per vuosi, mutta tietokirjoja oli tänä vuonna 250 ja romaaneja yleensä 300-400. Miettikää itse miltä tuntuisi urakoida ne kaikki läpi.

 

Eipä taida raatilaiset kaikkia lukea, pelkästään palkintoehdokkaat ja ne mistä on itse kiinnostuneet. Joku muu hoitaa ehdokasasettelun, todennäköisesti suositusten perusteella.

Vähäinenpä on uskosi! Kyllä ne raadissa ihan oikeasti luetaan, ei toki kaikkia kannesta kanteen, mutta ainakin selaillen kaikki. Ne jotka vaikuttavat ensimmäisen 5-10 sivun perusteella kiinnostavilta, luetaan kokonaan. Eikä raadin ulkopuolella ole mitään tahoa, joka päätöksiä ohjaisi. Jokainen raati tekee ne tavallaan, ja se on sekä raatityön kirous että siunaus.

Kaunokirjallisuuden Finlandioissa ei huomioida muita kirjallisuudenlajeja kuin romaanit. Ei siis runoa, novellia tai esseetä. Runebergeissa taas kaikki lajit ovat iloisesti sekaisin ja yleensä ehdokaskattaus onkin siksi Finlandioita mielenkiintoisempi ja korkeatasoisempi. Toki sekin, että ehdokkaista päättävät kirjallisuuden ammattilaiset, vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaunokirjallisuuden Finlandioissa ei huomioida muita kirjallisuudenlajeja kuin romaanit. Ei siis runoa, novellia tai esseetä. Runebergeissa taas kaikki lajit ovat iloisesti sekaisin ja yleensä ehdokaskattaus onkin siksi Finlandioita mielenkiintoisempi ja korkeatasoisempi. Toki sekin, että ehdokkaista päättävät kirjallisuuden ammattilaiset, vaikuttaa.

Onko kys valtuutetulla edes mitään kirjallisuuden koulutusta tms, vai oliko krittiikki mutu-pohjalta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaunokirjallisuuden Finlandioissa ei huomioida muita kirjallisuudenlajeja kuin romaanit. Ei siis runoa, novellia tai esseetä. Runebergeissa taas kaikki lajit ovat iloisesti sekaisin ja yleensä ehdokaskattaus onkin siksi Finlandioita mielenkiintoisempi ja korkeatasoisempi. Toki sekin, että ehdokkaista päättävät kirjallisuuden ammattilaiset, vaikuttaa.

Onko kys valtuutetulla edes mitään kirjallisuuden koulutusta tms, vai oliko krittiikki mutu-pohjalta?

 

Yleensä raatiin valittavilta ei edellytetä kirjallisuuden asiantuntemusta, mutta onhan siellä ollut heitäkin mukana. Tämän vuoden raadin puheenjohtaja ei ole kirjallisuuden ammattilainen vaan lausui ns. maallikkona mielipiteen luettujen kirjojen tasosta. Tosin käsittääkseni se oli kolmehenkisen raadin, ei yksin puheenjohtajan näkemys.

Vierailija kirjoitti:

Sääli, että meni sanomaan tilaisuudessa noin, koska lasten- ja nuortenkirjallisuudella on muutenkin niin vähän näkyvyyttä Suomessa. Kirjojen taso on hyvä. Kilpailuun vaan lähetetään niin paljon teoksia, että väkisinkin suureen joukkoon mahtuu myös heikompia. Kustantamot voisivat harrastaa parempaa itsereflektiota ja lähettää kilpailuun vain kirjoja, jotka oikeasti sinne kuuluvat. Nykyään kaikissa kategorioissa lähetetään luultavasti melkeinpä kaikki vuoden aikana ilmestyneet kirjat. Miten jokin heppoinen selfhelp-opus voisi voittaa tieto-Finlandian? Mitä järkeä on lähettää kisaan? 

Ei lähetetä suinkaan kaikkia kirjoja. Finlandia-kisoihin osallistuminen maksaa kustantajalle yli sata euroa /kirja, ja lisäksi täytyy sitoutua osallistumaan suurin mainontakuluihin. Kyllä sinne lähetetään teoksia, joihin oikeasti uskotaan. Ja minun on vaikea uskoa, että koko suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus olisi (tänäkään vuonna) läpeensä pashkaa. Tuo Pekkarisen puhe oli muutenkin ihan omituinen, ihan kuin ei olisi tajunnut miten arvokkaasta tilaisuudesta on kyse.