Pitäisikö minun jättää.. vai mitä teen?
Kaveri siis.
Ollaan tunnettu vuosia, tutustuttiin alun perin töiden kautta. Hän oli tuolloin vielä naimisissa ja ihan "ok, normaali ihminen".
Ongelma: Hän erosi muutama vuosi sitten. Mies jätti. Ei mitään pettämistä tms, mies vaan jätti. Tämän jälkeen kaveristani on tullut ihan mielettömän rasittava. Joka päivä pelkkää valittamista. Oli asia mikä tahansa, niin kaikki on pelkkää paskaa. Jos ehdotat "entä jos miettisit asiaa eri kantilta, tekisit asialle jotain" niin ei.. Kaikki on paskaa.. Oli puheenaiheena ihan mikä vaan, niin valitusta, tekosyitä ja negatiivisuutta.
Hän ei tee nykyisin enää töitä. On kuulemma masentunut ja ahdistunut, eikä halua tehdä töitä. Jaksaa sitten valittaa kun rahat on loppu, eikä ole rahaa mihinkään kivaan.
Tinder, se on kyllä ladattu puhelimeen. Mutta sieltä ei löydy rikkaita kreikkalaisia miesjumalia.. Mitkä palvoisi ja hemmottelisi häntä, ja maksasi kaiken.. Huoh.. Tämä on myös yleinen valituksen aihe..
Pitäisikö minun vaan lopettaa vastaamasta sen viesteihin, vai mitä teen? Hermot riekaleina.
Kommentit (10)
No huh, sano kaverillesi suorat sanat ja katkaise välit. Mitäs ystävyyttä tuollainen on?
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvää saat elämääsi tästä ihmissuhteesta?
Tarkemmin ajateltuna, en mitään. Ennen meillä oli yhteisiä mielenkiinnonkohteita.. Mikä yhdisti. Nyt ei varmaan enää mitään? Ehkä kaikki kaveri/parisuhteet eivät vain ole tehty kestämään? Kaverisuhteestakin voi kasvaa toisesta erilleen?
Parisuhteessakaan en arvosta päämärättömyyttä, valittamista ja laiskuutta. En tiedä miksi kaverisuhde olisi eri..
-Ap
Vierailija kirjoitti:
No huh, sano kaverillesi suorat sanat ja katkaise välit. Mitäs ystävyyttä tuollainen on?
Miten tällainen ihminen jätetään "tyylikkäästi ja kiltisti"? Siten, että jos joskus nähdään kadulla niin.. Ei ole liian kiusallista? Ei onneksi asuta lähekkäin.. Mutta eihän sitä koskaan tiedä missä sitä asuu 10v päässä..
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyvää saat elämääsi tästä ihmissuhteesta?
Tarkemmin ajateltuna, en mitään. Ennen meillä oli yhteisiä mielenkiinnonkohteita.. Mikä yhdisti. Nyt ei varmaan enää mitään? Ehkä kaikki kaveri/parisuhteet eivät vain ole tehty kestämään? Kaverisuhteestakin voi kasvaa toisesta erilleen?
Parisuhteessakaan en arvosta päämärättömyyttä, valittamista ja laiskuutta. En tiedä miksi kaverisuhde olisi eri..
-Ap
Muut ihmissuhteet ei juurikaan eroa parisuhteesta.
Eri elämäntilanteissa on oma paikkansa tietyille ystäville ja kun elämäntilanne muuttuu, niin ystävyys voi hiipua ja loppua. Se on ihan normaalia.
Olet tuttava, et kaveri tai ystävä. Kaverisi kertoo olevansa masentunut ja sinä pyydät häntä ajattelemaan asioita eri vinkkelistä ja sitten haukut häntä?
Mitä tämä kertoo sinusta? Oletko hänen tuttavansa, kun ei ole muitakaan seuraa tai on tylsää? Kaikki tarvitsevat joskus ystävää. Edes yksi molemminpuolinen ystävyyssuhde olisi tärkeä
Miehensä oli valitusvirsien kohde aiemmin. Ei ihme, että lähti. Nyt kun ukosta ei näy enää perävalojakaan, niin sinä olet se seuraava oksennuspussi. Tee sama ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Olet tuttava, et kaveri tai ystävä. Kaverisi kertoo olevansa masentunut ja sinä pyydät häntä ajattelemaan asioita eri vinkkelistä ja sitten haukut häntä?
Mitä tämä kertoo sinusta? Oletko hänen tuttavansa, kun ei ole muitakaan seuraa tai on tylsää? Kaikki tarvitsevat joskus ystävää. Edes yksi molemminpuolinen ystävyyssuhde olisi tärkeä
En ole haukkunut. Olen yrittänyt ymmärtää, kannustaa, auttaa, tsempata. Mutta joku raja minullakin saa olla? En vain jaksa vuosi tolkulla jatkunutta itsesäälissä rypemistä. Vika on aina muissa, ei itsessä. Mitään ei halua tehdä mitä ehdotan, ikinä. Edes harkitse, oli asia mikä tahansa. "Mutta ku... "
-Ap
Mitä hyvää saat elämääsi tästä ihmissuhteesta?