sukulaiset...

meillä on takana kohta kaksi kuukautta jatkunut sairasteluputki. no, elämä on.



hihat paloivat nyt taas jälleen kerran lapsettomaan pikkusiskooni, joka kiukuttelee, kun en vastaa puhelimeen, kun hänellä on tylsää sairaslomalla. haki sairaslomaa perusflunssaa, äitini siivoaa hänen luonaan ja juoksee ja passaa.



kun en vastannut miljoonanteen puheluun viikon sisällä, sieltä tuli nyyhkytekstari, jossa raportoitiin hänen tuntemuksensa, röhän eteneminen jne. sävyllä, että minun olisi pitänyt olla huomaavaisempi potilasta kohtaan ja tajuta kysellä hänen vointiaan.



siis oikeesti! miten joku VOI olla noin itsekeskeinen?? minulla on täällä kaksi lasta sairaana, itse olen kuumeessa ja ranne murtunut! mutta ei, se hänen röhänsähän tässä minunkin päähuoleni on!