Vaistoatteko te sen, jos joku ei pidä teistä?
Tämä joku yrittää esittää kyllä muuta, mutta joku ei täsmää; valhelliisuus paistaa läpi.
Mistä tämä tunne okein kumpuaa?
Kommentit (51)
Kyllähän sen huomaa ja useimmiten tunne on molemminpuolinen.
Ei ole yhtään sellaista henkilöä josta pidän, mutta hän ei pidä minusta.
Kyllä sen vaan vaistoaa. Myös mikroilmeet kertoo paljon. Henkilö itse ei välttämättä edes aavista sitä, että luen myös niitä mikroilmeitä. Samoin jos henkilö valehtelee.
Helposti, tuollainen käytös paistaa kilometrien päähän.
Vaistoan, varsinkin saman kulttuuritaustan ihmisistä.
Tai siis, vaisto ja vaisto. Käsittääkseni kyse on siitä, että pystyy havainnoimaan pieniä ristiriitaisuuksia sanallisenja kehollisen viestinnän välillä. Tyyliin joku puhuu mukavia mutta hymy ei uloitu silmiin asti ja mikroilmeet tai vartalon asennot viestivät muuta.
Entäs jos kyseessä on joku autisti-asperger jonka eleilyt ei ihan vastaa normaalia ihmistä. T: usein väärin aistittu
Miksi minusta täytyisi pitää? En ole ikinä ajatellut, että joku seuraa mikroilmeitäni selvittääkseen pidänkö hänestä, koska itse tiedän, että en pidä enkä mitenkään sitä peittele. Asiakaspalvelussa olen neutraali, en siis tyly tai ilkeä, mutta en edes mieti, että minun täytyy pitää asiakkaasta tai hänen minusta.
Ei tuohon mitään vaistoa tarvita, ihan normaalit aistit ja niiden käyttäminen riittää.
Vierailija wrote:
Aistin. Olen erityisherkkä.
Tsiisus. Kääri itsesi kuplamuoviin.
Kyllä vaistoan. Itse taas olen pystynyt töissä salaamaan etten pidä tietystä henkilöstä
Vierailija wrote:
Kyllä vaistoan. Itse taas olen pystynyt töissä salaamaan etten pidä tietystä henkilöstä
Niinhän sä luulet......
No kyllähän sen huomaa. Töissä on eräs henkilö, jonka kanssa ei vaan päästä samalle aaltopituudelle. Jokin vastenmielisyys on molemminpuolista. Aiemmin yritin hänelle olla ystävällinen, mutta kun on tarpeeksi kauan ilmaa niin alkaa vastata samalla mitalla. Hän ei siis edes tervehdi aamuisin minua. Tietäisipä mikä häntä riivaa.
Ei tarvitse edes vaistota mitään kun tietää jo kymmenien vuosien kokemuksella ettei minusta pidä kukaan. Ne läheiset jotka ovat olleet jo lähes koko elämän ympärillä ovat sitten asia erikseen. Kukaan viimeisen yli 20v aikana ei ole pitänyt minusta niin että olisi halunnut kanssani olla tekemisissä kuin pakolliset.
Töissä pitäydyn yleisystävällisesdä käytöksessä kaikkia kohtaan. Etätyöt auttavat tässä paljon. Olen melko varma, etteivät ne pari ääliötä tajua, etten heistä pidä, kun olen heille samanlainen kuin muille ne lyhyet hetket, jotka pakolliset läsnäkokoukset vaativat. En hakeudu heidän seuraansa, mutta he juttelevat minulle ja puhun heille ystävällisesti tietysti. Joillekin muille juttelen kyllä enemmän, mutta sävy pysyy kaikille samana ystävällisenä. Olen näennäisen avoin ihminen, mutta juuri sellaiset puhuvat oikeasti yleisellä tasolla kertomatta itsestään mitään todellista.
Vaistoan tai tajuan, mutten välttämättä ihan heti. Ihmiset ovat hyviä näyttelemään.
Tietysti, mutta en välitä siitä ellei ala hankalaksi. Ei minua kiinnosta kenenkään yksityiset riidat kanssani.
kyllä vaistoan. ei kai vaistoa voi selittää