Lue keskustelun säännöt.
Asioiden murehtiminen etukäteen
26.10.2023 |
Meneekö se niin että sitten pahimman tapahduttua se ei ole niin paha paikka kun siihen on tavallaan jo valmistautunut tai käsitellyt asiaa? Kuin jos vertaisi että olisi huolettomana ja sitten pahin tapahtuu täysin yllättäen.
Kommentit (14)
Mutta eihän ihmisaivot edes kykene analysoimaan kaikkia niitä vaihtoehtoja miten asiat vois mennä pieleen. Etukäteen murehtiminen on yleensä täysin turhaa ja sen murehtimiseen käytettävän ajan vois käyttää johonkin parempaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tapahtuu pahin ja sitä on jo etukäteen "käsitellyt", niin eihän se käsittelyn määrä silleen eroa siittä jos aloittais sen vasta tilanteen tullen. Toisessa tapauksessa sen vaan aloittaa aiemmin ja toisessa myöhemmin
Vierailija wrote:
Mutta eihän ihmisaivot edes kykene analysoimaan kaikkia niitä vaihtoehtoja miten asiat vois mennä pieleen. Etukäteen murehtiminen on yleensä täysin turhaa ja sen murehtimiseen käytettävän ajan vois käyttää johonkin parempaan
Jos esimerkiksi murehtii jonkun kuolemaa etukäteen, niin sittenhän pahin mitä voi tapahtua on se toisen kuolema.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mutta eihän ihmisaivot edes kykene analysoimaan kaikkia niitä vaihtoehtoja miten asiat vois mennä pieleen. Etukäteen murehtiminen on yleensä täysin turhaa ja sen murehtimiseen käytettävän ajan vois käyttää johonkin parempaan
Jos esimerkiksi murehtii jonkun kuolemaa etukäteen, niin sittenhän pahin mitä voi tapahtua on se toisen kuolema.
Mutta onko siitä jollain tapaa hyötyä? Jos on vaikka sairas henkilö, niin toki sen luopumisen prosessin voi henkisesti aloittaa jo ennen menetystä. Mutta murehtiminen on minusta eri asia, sellainen joka ei välttämättä johda mihinkään
Pessimisti ei pety.
Jos se pahin tapahtuu, on jo valmistautunut siihen.
Ja jos se pelkäämänsä pahin ei tapahdu, voi olla iloisesti yllättynyt.
Optimisti, joka odottaa kaiken sujuvan, pettyy useimmin kuin pessimisti, joka ei pety koskaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pessimisti ei pesty, liikaa. Minusta hieman etukäteen murehtiminen on tervettä; miettii vaihtoehtoja ja niihin valmistautumista.
Riippuu ihmisestä ja pettymyksen laadusta.
Minä olen käynyt läpi konkurssin ja asunnottomuuden. Se oli vielä pahempaa kuin olin kuvitellut. Loppuelämän kurjuus on liikaa. Kun tilaisuus koittaa, tapan itseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Pessimisti ei pety.
Jos se pahin tapahtuu, on jo valmistautunut siihen.
Ja jos se pelkäämänsä pahin ei tapahdu, voi olla iloisesti yllättynyt.
Optimisti, joka odottaa kaiken sujuvan, pettyy useimmin kuin pessimisti, joka ei pety koskaan!
Aika karkeaa jaottelua. Lisäks, jos optimisti omaa yleisesti positiivisen suhtautumistavan, niin siihen minkä oletat aiheuttavan pettymystä voiskin suhtautua positiivisesti. Eli sitä ei silloin nähtäis pettymyksen aiheena, vaan esimerkiksi haasteena tai viivästyksenä. Toki aiheesta riippuen. Pessimisti sen sijaan voi olla pettymyksen tilassa jo lähtökohtaisesti
Vierailija wrote:
Pessimisti ei pety.
Jos se pahin tapahtuu, on jo valmistautunut siihen.
Ja jos se pelkäämänsä pahin ei tapahdu, voi olla iloisesti yllättynyt.
Optimisti, joka odottaa kaiken sujuvan, pettyy useimmin kuin pessimisti, joka ei pety koskaan!
Aika karkeaa jaottelua. Lisäks, jos optimisti omaa yleisesti positiivisen suhtautumistavan, niin siihen minkä oletat aiheuttavan pettymystä voiskin suhtautua positiivisesti. Eli sitä ei silloin nähtäis pettymyksen aiheena, vaan esimerkiksi haasteena tai viivästyksenä. Toki aiheesta riippuen. Pessimisti sen sijaan on pettymyksen tilassa jo lähtökohtaisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Riippuu ihmisestä ja pettymyksen laadusta.
Minä olen käynyt läpi konkurssin ja asunnottomuuden. Se oli vielä pahempaa kuin olin kuvitellut. Loppuelämän kurjuus on liikaa. Kun tilaisuus koittaa, tapan itseni.
Pohjalta voi aina nousta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pessimisti ei pety.
Jos se pahin tapahtuu, on jo valmistautunut siihen.
Ja jos se pelkäämänsä pahin ei tapahdu, voi olla iloisesti yllättynyt.
Optimisti, joka odottaa kaiken sujuvan, pettyy useimmin kuin pessimisti, joka ei pety koskaan!
Aika karkeaa jaottelua. Lisäks, jos optimisti omaa yleisesti positiivisen suhtautumistavan, niin siihen minkä oletat aiheuttavan pettymystä voiskin suhtautua positiivisesti. Eli sitä ei silloin nähtäis pettymyksen aiheena, vaan esimerkiksi haasteena tai viivästyksenä. Toki aiheesta riippuen. Pessimisti sen sijaan voi olla pettymyksen tilassa jo lähtökohtaisesti
Juuri näin ja esimerkiksi kuolema on luonnollinen osa elämää, raha ongemat yms ne ovat vaan tilapäinen asia, kannataa elää vaan päivä kerrallaan, ei murehtia liikaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Riippuu ihmisestä ja pettymyksen laadusta.
Minä olen käynyt läpi konkurssin ja asunnottomuuden. Se oli vielä pahempaa kuin olin kuvitellut. Loppuelämän kurjuus on liikaa. Kun tilaisuus koittaa, tapan itseni.
Pohjalta voi aina nousta.
Hyvin usein ei voi, vaan matka voi jatkua yhä huonompana, kunnes päättyy. Yksin ja rutiköyhinä kuolleista harvemmin kirjoitellaan lehtiin, joten on helppo olla tietämättä heistä mitään.
Minä olen sellainen etten koe murehtimisesta olevan hyötyä eikä se muuta lopputulosta murehti tai ei. Läheiseni teki kuolemaa ja tiedettiin että loppu on tulossa. En käyttänyt voimiani väistämättömän murehtimiseen vaan keskityin siihen että hän vielä eli. Kyllä se murhe sitten menehdyttyään jokatapauksessa piti huolen itsestään enkä olisi kuitenkaan osannut ajatella mitä se oikeasti oli menettää läheinen. Liika murehtiminen myös vie tilaa järjeltä ja toimintakyvyltä sekä ajattelulta mille voi ja mitä voi. Sen murehtimisen sijaan.
Yhtä paha se silti on, kannattaa yrittää ajatella positiivisesti, silloin mielenterveys säilyy hyvänä.