Mitä tekisit jos epäilet teinin valehtelevan että kavereita on?
Kysymys otsikossa: mitä tekisit ja miten reagoisit, jos epäilisit että 17-vuotias poikasi valehtelisi et hänellä on kavereita mutta ei ehkä ole? Itsellä herännyt epäilys että poika valehtelee olleensa kavereiden kanssa, mutta oikeasti ollut yksin. Surullinen olo tulee tästä :(
Kommentit (8)
Tarviiko sille tehdä yhtään mitään? Ei kaikki kaipaa sillä tavalla kavereita. Eikä siinä ole mitään surullista.
Miksi et vaan keskustele asiasta, ja kysy kaipaako hän kavereita ylipäätään jos se niin paljon vaivaa? Mutta hyväksy sitten myös vastaus, jonka hän antaa
Mä vastaan poikana joka oli yläasteella aika yksinäinen - kannattaa lähestyä hyvin hienotunteisesti, ja antamalla ymmärtää että yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää. Välillä ärsytti myös suoraan sanottuna se, että omat vanhemmat kriisiyttivät tilanteen 'turhaan' vaikka voin hyvin olosuhteisiin nähden mutta he voivat silminnähden huonosti.
Voit ehdottaa myös jotain harrastusta, jos osaat yhtään sanoa mikä poikaa kiinnostaisi. Hän on myös lähemmäs täysi-ikäinen eli jos esim. armeija tai kotoa muutto tulevat ajankohtaiseksi niin olkaa tukena tarvittaessa.
Miettisin, mitä teen väärin jos mulle pitää tuollaisessa asiassa valehdella, ja olenko muutenkin yhtä tuomitseva ja kapeakatseinen?
Vierailija wrote:
Miettisin, mitä teen väärin jos mulle pitää tuollaisessa asiassa valehdella, ja olenko muutenkin yhtä tuomitseva ja kapeakatseinen?
No älä nyt. Moni piilottelee yksinäisyyttään ihan vanhempien luonteenlaadusta riippumatta, koska aika monelle on vaikea myöntää olevansa yksinäinen, edes itselleen.
Hienoa, että muistit kertoa missä kysymys on!
Vierailija wrote:
Voihan se olla että olisi kavereina jotain MP-porukoiden korstoja tai mamujengien puukkojunkkareita. Sekään ei ole hyvä.
Taas alkaa hurja spekulointi ja jossittelu.
Välillä on parempi olla yksin kuin huonossa seurassa. Tuossa iässä identiteetti on vielä kehittymässä, ja moni löytää pysyvämpiä kaveri- ja ystäväsuhteita vasta myöhemmin nuoressa aikuisuudessa. Itselleni käänne oli armeijaan meno ja oman asunnon hankinta, kuten tuolla joku aikaisemmin jo totesikin, koska se vasta herätteli että pitäisi jotain perheen ulkopuolistakin sosiaalista elämää alkaa viritellä. Ihan normaali minusta kaiken jälkeen tuli.
Joku rangaistus valehtelusta.