Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitini tekee tätä?
21.10.2023 |
Esimerkiksi tuttavista tai julkisuuden henkilöistä puhuessa hän ottaa tosi usein puheeksi minun ikäluokkaani kuuluvat mutta minua selkeästi menestyneemmät ihmiset. Jonkun naapurin lapsen kansainvälinen ura pitää vatvoa juurta jaksaen, ja jos televisiossa on minun ikäluokkaani kuuluva asiantuntija puhumassa, tämä pitää laittaa merkille ja pohdiskella että mitkä tämän taustat on ja onko se samana vuonna syntynyt vai olisiko peräti nuorempi. Ja tätä jaarittelua on jatkettava, vaikka en vastailisi kuin "jaa" ja "hmm". Olen itse korkeakoulutettu, mutta aika vaatimattomissa tehtävissä tavallisena rivityöntekijänä. Tuntuu että äitini yrittää epäsuorasti tylyttää noissa tilanteissa ja tehdä selväksi, etten ole riittävän menestynyt. En vaan käsitä, miksi.
Kommentit (12)
Tunnistan tyypin. Epäkypsää vihjailua aikuiselta, joka niin mielellään paistattelisi muiden saavutuksilla. Sen sijaan, että 'menestyisi' itse. Vaikea tuollaista on hienovaraisesti kasvattaa. Kiva tietysti olisi, jos hän ymmärtäisi edes vastaisuudessa pitää mölyt mahassaan. Minä aloin laukomaan anopille jossain vaiheessa takaisin, että tuollaista työtä en ainakaan suostuisi tekemään. Hiljeni sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi koulutus? Niin ajattelinkin.
Jos et ole äitisi mielestä menestynyt, rupea sinä pohtimaan ääneen omaa taustaasi ja pohdi, mikä siinä taustassa ollut pielessä, kun et ole menestynyt.
Se on tänä päivänä jo menestystä, että on opiskellut, on työssä, joka on suurimman osan aikaa mukavaa ja kiinnostavaa eikä stressaa liikaa, ja saa palkan, jolla pärjää ja voi elellä välillä mukavastakin. Ja on saanut olla terveenä.
Tämän päivän elämää kun seuraa, niin on niin paljon uupumista, väsymistä, mielenterveysongelmaa sun muuta, että ei ole itsestään selvää. Mulla oli muutama vuosi sitten vaihtoehtona isompi palkka, mutta pidemmät työpäivät ja paljon suuremmat tulospaineet. Tai ns.rivityöntekijä, pienempi palkka eikä stressiä. Valitsin jälkimmäisen..
Äidilläsi ei ehkä ole omaa elämää. Ei omaa koulutusta, uraa, ei omia harrastuksia, ei saavutuksia, ei edes omia mielenkiinnonkohteitakaan. Liekö hänellä lopulta edes omaa aitoa kypsää persoonallisuuttakaan.
Ehkä äitisi on ollut aina vain jonkun tytär, jonkun vaimo ja jonkun äiti. Sellaista se on näillä tietyn sukupolven naisilla, joista suuri osa on ollut käytännössä vain talossa tarpeellisia kotitalous- ja seksikoneita. Sisarusparvestaan ehkä vanhin poika on saatu koulutettua, jos sitäkään. Ehkäisyä ei ole ollut, ei mitään elämänhallintaa.
Omat tarpeet ovat näillä ihmisillä siellä jossakin kätkössä. Ilmenee sitten katkeruutena ja kateutena ulospäin, ehkä pahentuen ikääntyessä kun elämän loppuvaihe alkaa olla vahvemmin totta.
Heidän elämänsä on ollut täynnä vaiettuja asioita. Sieltä maton alta sitä kuonaa sitten alkaa estojen löystyttyä ikääntyessä nousta. Se on surullinen ja yleinen kohtalo. En tiedä mitä muuta voimme tehdä kuin yrittää itse elää nykyajassa paljon mahdollisempaa onnellista ja omannäköistä elämää.
Ei kannata kovin alkaa kuittailla. Aika on niin täysin toinen. Sinulle olisi luultavasti käynyt hänen kengissään ihan samalla tavalla. Tämä kaikki oletuksella että äitisi on vanhus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitis on täysi moukka ja juntti. Kysy siltä miksei itse ole menestynyt?
Tein tosin tämän äidilleni ja sain meriselityksiä. Mutta ei lopettanut. Ei ymmärrä.
Ota puheeksi joka kerran se että muiden hiihdon ihmettely on aina aikaa pois siitä omasta hiihdosta, joka varmaan sitten on se syykin sun statuksen puutteeseen: äitis on kyylännyt sitä mitä muut tekee eikä sitä miten voisi itse toimia paremmin kasvattajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika on äidissä, ei sinussa. Minulla on taas tuttavia, jotka ovat "pappihulluja". Silloin ihminen on kelvollinen, kun tuntee pappeja ja kuuluu pappissukuun. Montako ällää. j.n.e. Etovaa.
Vierailija wrote:
Vika on äidissä, ei sinussa. Minulla on taas tuttavia, jotka ovat "pappihulluja". Silloin ihminen on kelvollinen, kun tuntee pappeja ja kuuluu pappissukuun. Montako ällää. j.n.e. Etovaa.
Hmm, eihän teologian opintoihin edes tarvita kovinkaan montaa ällää, taitaa olla jopa helpoimmasta päästä kriteerien suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuetyn ikäluokan ihmisille menestys on jotain suurta ja hienoa, kadehdittivaa.
Vertailee ehkä itsensä kautta, saiko lapsensa "koulutettua" vaikka seisot asianosaisena vieressä. Ennen ajateltiin noin ja suku päätti menikö joku oppikouluun vai töihin jne...
Vierailija wrote:
Vika on äidissä, ei sinussa. Minulla on taas tuttavia, jotka ovat "pappihulluja". Silloin ihminen on kelvollinen, kun tuntee pappeja ja kuuluu pappissukuun. Montako ällää. j.n.e. Etovaa.
Lapsuuden ystäväni parhaimmat poikaystävät olivat papinpoikia. Nykyäänhän hän on papin kanssa naimisissa. Valitettavasti vielä äärimmäisen konservatiivisen tyypin kanssa. Emme ole enää juurikaan tekemisissä.
-ohis
Nyt vaan reippaasti ruotimaan äitisi omaa koulutusta verrattuna naapurin Maijan uraan.