Oletko ollut työpaikkakiusattu?

Ei juurikaan kiusattu - mutta jätetään porukan ulkopuolelle.

Olen vanhempi, kuin ns. ydinporukka ja yritän ymmärtää syyn - mutta usein olen ulkona asioista, kuin lumiukko tuon takia.

On ahdisteltu, häiritty ja vainottu. Sellaista kyttäämistä ja kiusantekoa. Lyö ällikällä, kun aikuiset ihmiset toimii niin. Selvisin kuitenkin.

Kyllä. Stoc kalla tiimiesimies huomautti ilkeästi joka asiasta about 5 kertaa joka päivä vaikka mun mielestä ei ollu syytä. Pahin oli kun kerroin että mummi oli kuollut niin totesi vaan että jo oli aikakin kuolla.

On huudettu, sätitty ja tiuskittu. Ja syytetty jostain aivan perättömästä. Muiden edessä.

Kyllä, kun olin lähihoitaja-oppisopimusopiskelija. Haukkuivat sijaiset, arvostelivat toinen toistensa työpanosta jne. Ei ikinä enää töihin siihen yksikköön.

Lähes kaikissa naikkostyöpaikoissa. Ovat kateellisia ulkoisesta muodostani. Eniten minua häiritsee se, etten osaa enää pitää v...sta *omana tietonani, vaan saatan polttaa sillat, kun r a i v o s t u n liikaa. Tuokin on varmaan kielletty sana XDDDDDDD

*Kiusaamista ei pidä pitää omana tietona, vaan tarkoitan, että en osaa enää hillitä sanasiani, kun huomaan, että taas kerran minua kohdellaan huonosti. Kun osaisin jotenkin suodattaa puheitani, vaikka kuinka v...ttaa...

Piilotettiin työvälineitä,vihjailtiin varkaaksi, arvosteltiin työskentelytapaa, puhuttiin selän takana. Kerran jäivät kiinni siitä kun nurkan takaa tuijottelivat ja hihittelivät vilkuillen mitä teen. 

Viimeinen niitti oli se kun kahvitauolla keskustelivat että on se hirveää kun kiusataan joissain työpaikoilla ja meillä on onneksi hyvä tiimi.

Sain myös piilovittuilua osaksi siitä etten ole yhtä pätevä kuin he enkä kouluja käynyt.

Vieläkin nousee suuri viha kun ajattelee miten kohtelivat. Joskus harmittaa etten omista lujaa luonnetta vaikka noille olisi pitänyt sanoa kunnolla asiat ja antaa heidän kuulla kunniansa.

Vierailija wrote:

Piilotettiin työvälineitä,vihjailtiin varkaaksi, arvosteltiin työskentelytapaa, puhuttiin selän takana. Kerran jäivät kiinni siitä kun nurkan takaa tuijottelivat ja hihittelivät vilkuillen mitä teen. 

Viimeinen niitti oli se kun kahvitauolla keskustelivat että on se hirveää kun kiusataan joissain työpaikoilla ja meillä on onneksi hyvä tiimi.

Sain myös piilovittuilua osaksi siitä etten ole yhtä pätevä kuin he enkä kouluja käynyt.

Vieläkin nousee suuri viha kun ajattelee miten kohtelivat. Joskus harmittaa etten omista lujaa luonnetta vaikka noille olisi pitänyt sanoa kunnolla asiat ja antaa heidän kuulla kunniansa.

Alalle ei muutenkaan kukaan oikein lähde ja mietin sitä jos joku nuori heille päätyy työharjoitteluun niin se voi ihan oikeasti vahvistaa sitä kuvaa että ei tuota työtä kannata tehdä. Voi tulla ajatus että kaikki alan ihmiset on yhtä k päitä. En ollut kuulemma ainoa että samaa kohtelua on saaneet muutkin tuolla työpaikassa, tykkäävät savustaa uudet pihalle

En muistaakseni ja tietääkseni.

Mahdollinen supattelu ja juoruilu, jätän ne omaan arvoonsa, koska en ole niitä edes kuulemassa. Jos taas kokisin lähityökavereilta suoraa epäasiallista kieroilua, ottaisin asian esille.

 - mies naisvaltaisella alalla

Voi kyllä!

- kaunis, vaalea, isotissinen , iloinen, nauravainen = pahinta myrkkyä

Moni kiusattu kuvittelee olevansa kiusattu, esimerkikkinä jos jotkut "nauraa selän takana" Ehkä vain nauravat omille jutuilleen

Haukuttiin ulkonäköä, piilotettiin tavaroita, juoruttiin muille osastoille, niin, että koko organisaatio alkoi katsoa kieroon, jätettiin pikkujoulujen yms ulkopuolelle.

Kyl sitä yksi matami yritti. Luurit korville ja käsky painua vit.... riitti.

Jokun tulin toimistoon huomasin tyypin kumman manipuloinnin ja työyhteisön ulkopuolelle sulkevan käytöksen erääseen toiseen. Kun tuo vaihtoi työpistettä. Käytös kääntyi minuun. Ku ei tehonnut koko matami muuttui varsin passiivis aggressiiviseksi ja teki mieli piilottaa jo kaikki terävät esineet toimistosta. Kunnes napsin luurit korviin ja käskytin painumaan vit.... tietäen. Et seuraavaksi matami juoksee esimiehelle itkemään. Volat pienemmälle odottaessa ja tilanneselvitys esimiehelle ko. Henkilön käytöksestä.....loppu se pahin ramppaaminen siihen. Muu perseily ei  mut en sitä niin tarkkaan kuunnellutkaan kun radio soi luureissa.

En tietääkseni. Muutaman kerran on sanottu hulluksi, mutta sehän on ihan asiallista 🤠 

En tiedä onko kiusaamista, mutta syytellään aivan uskomatomista asioista, epäillään tekemisiäni, huudetaan, tiuskitaan, en ole tarpeeksi hyvä tekemään sitä tai tätä, vaikka osaamiseni ei poikkea muitten osaamisesta... Vittuilen nykyään kusi päille takaisin, en enää peräänkuuluta työpaikan hyvää henkeä. Välttelen yhteistyötä mulkusti käyttäytyvien kanssa.

Olen jäänyt tarkoituksella kaiken ulkopuolelle.Teen työni ja lähden kotiin. En käy yhteisissä illanvietoissa ollenkaan. Jos joku alkaa valittaa työnteosta niin lopetan sitten työt ja annan tilaa nuoremmille.

Vierailija wrote:

Moni kiusattu kuvittelee olevansa kiusattu, esimerkikkinä jos jotkut "nauraa selän takana" Ehkä vain nauravat omille jutuilleen

Kappas, kiusaaja saapui ketjuun puolustautumaan ikivanhalla jargonilla. 

Aina pitää nostaa kovaa meteli työpaikalla, kun kiusaamista esiintyy. Esimiesten tulee lainkin mukaan puuttua heti ko. asiaan. On turhaa kärsiä moisesta laittomuudesta. Toimikaa!

Ei oikein voi esiintyä työpaikallani kiusaamista. Ehdoton nollatoleranssi, oikeasti. Toki tietysti kusipäät tietysti osaavat tuotakin jossain määrin kiertää, mutta kyllä se tehokkaasti pahimman kiusaamisen estää.