Lääkäriä tai sh:ta paikalla? Muistamisesta kysymys!!!
Apua! Olen "perusterve" ;o) 40 -vuotias opettaja. Olen jo pidemmän aikaa tehnyt havaintoja, että muistini ei toimi normaalisti. Tuntuu, että muistissani on aukkoja, joita en vain pysty palauttamaan jälkeenpäin mieleeni. Esimerkkejä: jaoin opiskelijoille tehtäviä, jotka olin jakanut jo edellisellä kerralla heille. Opiskelijat huomauttivat tästä ja tietysti keräsin tehtävät pois, mutta en siitä huolimatta pystynyt millään palauttamaan mieleeni sitä, kuinka olin ne tehtävät heille jo jakanut. Toiseksi olin käynyt n. 5 vuotta aiemmin katsomassa mieheni kanssa yhtä asuntoa ostoaikeissa. Mieheni luetteli suvereenisti millainen talo oli sisältä, itsellä ei ollut minkäänlaista mielikuvaa talosta, saati sisällöstä. Kolmanneksi ihastelin sinooperissa askarreltuja sytytyskynttilöitä. Kotona aloin tekemään niitä ja mieheni tuumasi, että ai nytkö aloin tekemään noita, mistä olin puhunut jo muutama vuosi sitten. Omasta mielestäni näin sytytyskynttilät nyt ensimmäistä kertaa elämässäni, enkä todellakaan ollut puhunut niistä.
Nämä ovat vain yksiä esimerkkejä, vastaavia löytyy paljon lisää. Olen huolestunut, miten elämäni tapahtumissa voi olla muistini kannalta noin isoja aukkoja? Enkä pysty mitenkään palauttamaan tapahtumia mieleeni, vaikka toinen kertoo ja kuvailee niitä minulle jälkeenpäin. En yksinkertaisesti muista.
Olen pikkuhiljaa sallinut itselleni ajatuksen, etten ehkä ole kunnossa. Tiedän, että pitkä-aikainen stressi vaikuttaa muistiin ja stressaantunut olen kyllä ollut. Mutta voiko noin totaalisesti? Pelkään tilannettani, enkä uskalla mennä lääkäriin. Voisiko joku ammattilainen täältä vähän valottaa, mistä voisi olla kysymys ja mitä kautta kannattaisi edetä?
Isoäidilläni on dementiaa (81 v). Kiitos teille jotka osaisitte neuvoa!
Kommentit (14)
voi vaikuttaa juuri noin, mutta jos olet liian huolissasi, niin hakeudu oman tk:si muistihoitajalle testiin. Niissä näkyy poikkeamat, joiden takia pitää hakeutua lisätutkimuksiin.
vaan anna ammattilaisen tehdä ne sulle. Ei tule välttämättä todellista tulosta, jos sä opit ne etukäteen.
minimental -testi on hyvin karkea, itseasiassa liian yksinkertainen ja tavoittaa vasta pidemmälle edennyttä alzheimeria. Cerad-testillä saadaan alkuvaiheitakin näkyville, mutta samoin tämä testi on liian karkea.
Olenko vain turhaan huolestunut?
Ap
Itse pidän lohdutuksena sitä, että jos alzheimer tai dementia alkaa nuorena, se etenee paljon nopeammin kuin vanhana, eli sen kyllä huomaa jos sairastuu myös lähipiiri... ;-) Laiha lohtu tietysti jos sairastuu, mutta se kuitenkin antaa hiukan suhteellisuuden tajua asiaan. Yleisemmät syyt muistamattomuudelle ja hajamielisyydelle ovat stressi ja väsymys, kuin mikään neurologinen sairaus. Minulle sattuu tuollaisia juttuja jatkuvasti. Yleensä ne on joko sellaisia, että olen tehnyt ne ajatellessani jo seuraavaa asiaa, tai ollut sen verran väsynyt, että en ole alunperinkään yrittänyt painaa asiaa muistiin sen kummemmin. Itse siis tietoisesti säästän kapasiteettiani yrittämâllä olla muistamatta kaikkea. Kontrollifriikille tuo on jonkin verran opettelemista, kun lopettaa vaatimasta itsensä muistavan kaiken. Joskus tietysti vertaan itseäni itseeni nuorempana, jolloin tuntui, ettÄ pystyin sanata sanaankin toistamaan kaiken ja mikÄän ei mennyt ikinä huomaamatta ohi. Silloin oli kuitenkin aika paljon vähemmän liikkuvia osasia elämässä, joten olen mieluummin itselleni armollinen. Olen myös ammatiltani opettaja, joten työ kysyy tarkkuutta ja keskittymiskykyä, mutta rajansa kaikella jos kuitekin järkensä aikoo säilyttää kaiken touhun ja vaatimuksien keskellä. ;-)
B-vitamiinilisä tuo ehkä jonkinlaista apua, mutta riittävÄ uni ja rentoutuminen ovat olennaisimpia keinoja virkistää muistia.
Ei sitä kannata jännittää! Ja jos paljastuisikin että olisi esim dementiaa niin parempi kun se huomataan aikaisessa vaiheessa. Nykyään voidaan lääkityksellä hidastaa taudin etenemistä. En siis halua mitenkään pelotella sinua että sinulla olisi nyt dementia, kaikki voi ihan oikeasti johtua stressistä, univajeesta..... Mutta tärkeä olisi kuitnekin selvittää mistä tämä muistamattomuus johtuu!
Kaikkea hyvää sinulle!
T:Terkkari
ainakin mulla on vaikea keskittyä, esim. jos luen lapsille kirjaa, en oikein ymmärrä mitä luen.
Minusta kannattaisi käydä lääkärissä, tilaat ajan omalääkäriltä terkkarista. Jos sulla ei ole mitään neurologisia oireita esim. päänsärkyjä, toispuolisia fyysisiä oireita tms, luulen että kyse on tosiaan stressistä. Sehän on psyyken ylikuormitustila. Myös posttraumaattisessa stressireaktiossa esiintyy unohtelua ja hajamielisyyttä. Jopa vuosien ajan.
Minun on ollut aina vaikea muistaa esim. lapsuudestani asioita, tai edes omienlasten lapsudesta, ilman valokuvia tms. virikkeitä. Olen aina ollut henkisesti lujilla, oletan että se liittyy siihen.
Milloin olet opiskellut? Dementiahan ei ole tauti, eikä sairaus, vaan dementia on vain oire. Näin ollen riippuu sairaudesta, että voidaanko sitä lääkkeillä hidastaa vai ei.
i]Ei sitä kannata jännittää! Ja jos paljastuisikin että olisi esim dementiaa niin parempi kun se huomataan aikaisessa vaiheessa. Nykyään voidaan lääkityksellä hidastaa taudin etenemistä. En siis halua mitenkään pelotella sinua että sinulla olisi nyt dementia, kaikki voi ihan oikeasti johtua stressistä, univajeesta..... Mutta tärkeä olisi kuitnekin selvittää mistä tämä muistamattomuus johtuu! Kaikkea hyvää sinulle! T:Terkkari
[/quote]
oli mm. pahoja ongelmia puheessa kun en löytänyt oikeita sanoja. Asia korjaantui kun sain lääkityksen kilpirauhasen vajaatoimintaan.
ehkäpä itse kävisin neurologilla joka voisi sitten tehdä lähetteen neuropsykologiseen tutkimukseen. Sitä kautta saisit varmastikin luotettavimman arvion muistisi tilanteesta. Jos itse olet huolestunut, kannattaa asia ehdottomasti tutkituttaa, koska varhaisvaiheessa muistiongelman hoitamisesta on vielä oikeaa hyötyä, ja toisekseen jos olet itse huolestunut tilanteesta, se vielä lisää stressiäsi ja pahentaa niitä muistiongelmia. Mutta ei tosiaakaan mmse:llä tai ceradilla lähdetä arvioimaan ongelmaa tuossa vaiheessa - et olisi todennäköisesti työkuntoinen, mikäli noista testeistä jäisit kiinni. Voimia!
Minulla on ollut jo toista vuotta sellaista, että aina aika ajoin sekoilen puheessani. Sekoilua kestää aina muutaman päivän ja sitten se voi olla viikkoja pois. Tällöin päivän aikana sattuu paljon tilanteita joissa ikään kuin sanon lauseessa jonkun sanan väärin, enkä edes itse huomaa sitä. Sanat jotka menee sekaisin, eivät aina liity edes toisiinsa tai ole samankaltaisia, esim. "Tuo housut tänne" -> "Tuo tuoli tänne".
Samoina päivinä on usein myös tilanteita, joissa muistan esim. jonkun ihmisen kertoneen muutama tunti aiemmin jonkun jutun jolle vaikkapa nauroin, mutta en kuollakseni muista mikä juttu se oli. Muistan oman reaktioni tai ajatukseni, mutta en sitä juttua. Joskus unohtelen ja kadottelen tavaroita.
Käyn läpi lapsettomuushoitoja (IVF)ja elimistöni on varmasti aika sekaisin välillä. En kuitenkaan koe olevani erityisen stressaantunut tai väsynyt. Minulle on jotenkin tunne, että nämä sekoiluni liittyvät ehkä jotenkin hormonitoimintaani, mutta en oikein löydä sitä tekijää joka yhdistäisi sekoilut. Ne eivät mielestäni tule esim- tiettyyn aikaan kuukautiskiertoa tai joidenkin tiettyjen lääkkeiden käytön aikana.
Pelottaa. Olenkohan sekoamassa? Ovatko lääkkeet aiheuttaneet pysyviä haittoja? Onko minulla jotain muuta vakavampaa, aivokasvain tms.?
joita en kehtaa edes kertoa. Ja ikää minulla on 36 vuotta. Olen itsekkin miettinyt, että jotain on pahasti vialla.