Olen kahden vaiheilla huomisen töihin menon suhteen :/
Alkoi jokin flunssapöpö tiistaina ja ke-iltana oli kurkku niin kipeä että syljenkin nieleminen oli vaikeaa ja ääntä ei tullut kuin pihinää.
Ke-to välisenä yönä heräilin puristavaan ja pistävään kipuun keuhkojen paikkeilla ja monta kertaa. To sitä oli muutaman kerran eikä ääntä, kurkkukipu helpotti.
Pe-aamuna kävin lääkärissä ja diagnisoi kurkunpää-ja hengitystietulehduksen mutta ei osannut varmaksi sanoa onko bakteeri-vai viruspohjainen, antoi antibioottikuurin kouraan ja jätti aloituspäätöksen minulle, komensi ma takaisin lääkäriin jos niikseen on.
Noh, en aloittanut kuuria koska varmaa tarvetta sille ei ollut.
Nyt on sitten edelleen ääni painuksissa (työssäni puhun lähes koko ajan, lasten parissa kun olen) ja jonkin verran tuntuu poskissa, varsinkin oikealla puolen, painetta.
Yskin öisin aikalailla, limaisen tuntuista yskää, ei irtoile vielä kovin hyvin.
Kuumetta ei ole ollut koko aikana.
Nyt sitten pähkään miten toimia, pomo pyysi ke-iltana ilmoittamaan su tulenko ma töihin vai en.
Työterveyslääkärillehän minä ajan aamulla varaisin jos en mene, pe olin tervarissa.
Mites toimisit??
Kommentit (17)
ääni poissa ja paineen tunnetta, mutta siis
tunnetko olevasi oireista huolimatta ok, jaksat tms? Joku ei koe itseään ns sairaaksi osa taas erittäin sairaaksi, siksi kysyn, miltä susta nyt tuntuu :)
Katsele tätä päivää vielä, ilmoitat sitten, sinä tunnet kehosi ja jaksamisesi.
Kun suht hyvin jaksan olla pystyssä ja jaksan toimia ymjne mutta kyllähän minä huomaan ja tunnen samalla etten täysin kunnossa ole.
Jos olisin niin en valvoisi limaisen yskän vuoksi, en tuntisi painetta poskiontelo(i)ssani eikä puheääneni olisi ei-normaali.
Mutta kun se perkeleen ylivirittynyt velvollisuudentunne (juuu tiedän ettei glorian kruunu siitä kirkastuisi kuitenkaan)yms pistää miettimään, että joskos sitä sittenkin...
ap
jos olo sitten huononeekin lähdet pois, ja aloitat sen kuurinkin.
Tänään ilmoitat pomolle asiasta ja ilmoitat heti huomenna menetkö töihin vai et.
Kannattaa myös miettiä tuota tarttuvuutta...
Ja lasten kanssa teen töitä. Mulla tauti alkoi neljä viikkoa sitten eikä ole vieläkään ohi. Vihreää räkää tulee edelleen yskiessä ja niistäessä ja kunto on jo aika heikko, hyvä, kun jaksan portaat kiivetä ylös. Lääkärissä en ole käynyt.
Mikä oli nro9 kirjoituksesi pointti?
Tuskin kuitenkaan se mikä minulle tuli mieleen, pahoittelut jos olen väärässä, eli ex-kolleegani joka tuli töihin 38,5 asteen kuumeessakin ja oli niin marttyyria niin marttyyria jos/kun joku muu ei tehnyt samoin.
Ja puhui sitten selkien takana sairaslomalla olevasta kaikkea mahdollista paskaa:(
Ehkäpä minä jätän menemättä töihin ja ilm asian kohta pomolle, en halua mitään jälkitautien riskejä siksi että puolikuntoisena olen useiden kymmenien (itse asiassa n.150) lasten ja vanhemman kanssa tekemisissä eli eri pöpöjä kohtaa päivittäin ja paljon ja ne kyllä nappaa hanakasti kiinni varsinkaan jos ei ihan kunnossa ole.
Toteutan yhtä mottoani eli "järjen käyttö on sallittua, joskus jopa suotavaa" ;)
ap
ap
jos on vaarana tartuttaa tai toisaalta altistua itse hankalammille jälkitaudeille, on minun mottoni. Joissain sairauksissa voi keplotella hyvinkin oireita tai työnkuvaa valikoimalla, jos esim ei yhtään ole kipea olo, mutta ääni mennyt, voisi vaikka tehdä rästitoimistotehtäviä yms (mikäli mahdollista valikoida) mutta ei tosiaan ole järkeä jos joutuu käytäämään ääntään koko ajan eikä hiljaisen työn valintaa ole
Ilmoitat pomolle, että et tule töihin huomenna vaan menet lääkäriin.
Tartuttamisia tässä on turha miettiä, kun tauteja on joka paikka täynnä ja pitkinnyneitä sellaisia eli sen pelossa voisit olla kotona seuraavat pari kuukautta.
Kun ei ole kuumetta ja jaksat olla pystyssä, niin se on sillä selvä. itse en ymmärrä tätä nykyistä lusmuilumentaliteettia, että heti ollaan jäämässä kotiin. Syö se ab-kuuri, niin sillä selviää.
Alkoi jokin flunssapöpö tiistaina ja ke-iltana oli kurkku niin kipeä että syljenkin nieleminen oli vaikeaa ja ääntä ei tullut kuin pihinää.
Ke-to välisenä yönä heräilin puristavaan ja pistävään kipuun keuhkojen paikkeilla ja monta kertaa. To sitä oli muutaman kerran eikä ääntä, kurkkukipu helpotti.
Pe-aamuna kävin lääkärissä ja diagnisoi kurkunpää-ja hengitystietulehduksen mutta ei osannut varmaksi sanoa onko bakteeri-vai viruspohjainen, antoi antibioottikuurin kouraan ja jätti aloituspäätöksen minulle, komensi ma takaisin lääkäriin jos niikseen on.
Noh, en aloittanut kuuria koska varmaa tarvetta sille ei ollut.
Nyt on sitten edelleen ääni painuksissa (työssäni puhun lähes koko ajan, lasten parissa kun olen) ja jonkin verran tuntuu poskissa, varsinkin oikealla puolen, painetta.
Yskin öisin aikalailla, limaisen tuntuista yskää, ei irtoile vielä kovin hyvin.
Kuumetta ei ole ollut koko aikana.Nyt sitten pähkään miten toimia, pomo pyysi ke-iltana ilmoittamaan su tulenko ma töihin vai en.
Työterveyslääkärillehän minä ajan aamulla varaisin jos en mene, pe olin tervarissa.Mites toimisit??
Mistä näitä idiootteja sikiää?
Täältäkö haet vastausta sairauteesi? Mut hei, me voidaan kaukoparantaa sinut.
ja olo kehno huomenna -> työterveyteen. Pyydä lääkäriltä nieluviljely ja tulehdusarvoja mittavat verikokeet, niistä pitkälti selviää flunssasi bakteeriperäisyys ja antibioottikuurin tarve.
ethän sä mitään kahden vaiheilla edes oikeasti ole, haluat vaan niin uskotella :)
Eli lekuriin ja valitat oloa.
saadaan kunnon tauti varmasti tartutettua koko "päiväkotiin" tai hoitolapsille perheineen!
Miksi ei tajuta jäädä pois töistä sairastamaan!?
AP, pode tautis ihan rauhassa kotona.
Mikä oli nro9 kirjoituksesi pointti?
Tuskin kuitenkaan se mikä minulle tuli mieleen, pahoittelut jos olen väärässä, eli ex-kolleegani joka tuli töihin 38,5 asteen kuumeessakin ja oli niin marttyyria niin marttyyria jos/kun joku muu ei tehnyt samoin.
Ja puhui sitten selkien takana sairaslomalla olevasta kaikkea mahdollista paskaa:(Ehkäpä minä jätän menemättä töihin ja ilm asian kohta pomolle, en halua mitään jälkitautien riskejä siksi että puolikuntoisena olen useiden kymmenien (itse asiassa n.150) lasten ja vanhemman kanssa tekemisissä eli eri pöpöjä kohtaa päivittäin ja paljon ja ne kyllä nappaa hanakasti kiinni varsinkaan jos ei ihan kunnossa ole.
Toteutan yhtä mottoani eli "järjen käyttö on sallittua, joskus jopa suotavaa" ;)ap
ap
Kerroin olleeni töissä samoilla oireilla, koska en tuntenut oloani alkuun niin sairaaksi etten voisi töissä olla. Tartuntajuttuja on turha pelätä, koska itse ainakin juuri lapsilta saan nämä taudit. Ja ilmeiseti siksi, kun olin töissä enkä levännyt noita kriittisiä päiviä, olen saanut jonkun jälkitaudin. Lääkäriin menen, jos olo ei ihan lähipäivinä helpota. Kuumetta mulla ei ole ollut missään vaiheessa. Olen jo 37 asteen lämmössä puolikuollut.
Tartuttamisia tässä on turha miettiä, kun tauteja on joka paikka täynnä ja pitkinnyneitä sellaisia eli sen pelossa voisit olla kotona seuraavat pari kuukautta.
Kun ei ole kuumetta ja jaksat olla pystyssä, niin se on sillä selvä. itse en ymmärrä tätä nykyistä lusmuilumentaliteettia, että heti ollaan jäämässä kotiin. Syö se ab-kuuri, niin sillä selviää.
Virus ei useinkaan nosta kuumetta, eli se antibiootin syöminen vaikuttaisi minusta melko turhalta. Ja virus voi todella viedä voimat muuten heikoksi eikä töitä kykene tekemään. Ja sinä ajattelet heti että lusmuillaa..jos ap oli vaikka ensimmäisen kerran viiteen vuoteen poissa töistä.
Ap:na olisin ainakin sen huomisen vielä kotosalla enkä lähtisi lapsia tartuttamaan. Ja ne jälkioireina tulevat bakteeritulehdukset voivat olla paljon pahempia kuin itse virus.
Mene sinne työterveyslääkärille. Ja lepää tauti pois
Ilmoitin pomolle jo päivällä etten huomenna töihin tule vaan soitan aamulla työterveyslääkärille ajan.
Hän oli aivan samaa mieltä ääneni kuultuaan.
Mitä lusmuiluun tulee niin enpä ole tänä syksynä yhtäkään flunssaa sairastaunut enkä muidenkaan vaivojen vuoksi töistä pois ollut.
ap
eikös tuossa nyt ole pitkähkö litania olostani ennen, jälkeen ja nyt??
ap