Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tarinoita epätavallisista ystävyyssuhteista
29.09.2023 |
Minulla on pitkästä aikaa sellainen kutina, että olen ystävystymässä erään ihmisen kanssa. Olen ruuhkavuosia elävä keski-ikäistyvä sukankuluttaja. Vaikka löytyy perhe (mukaan lukien ihana puoliso) ja työkavereita, olen pitkään kaivannut muitakin ihmissuhteita elämääni, erityisesti sellaisia joissa voisi olla jotain yhteistä puhuttavaakin. Aiempi kaveripiirini on jäänyt toiselle paikkakunnalle ja muihin elämänvaiheisiin, eikä aikuisena ole ollut helppo löytää ystäviä, kas kun siihen vaadittaisiin aikaakin.
Nyt olen ihan sattumalta törmännyt ammatillisissa yhteyksissä ihmiseen, jonka kanssa synkkaa. Omituista on vain se, että olemme monessa suhteessa tosi erilaisia ihmisiä, ainakin päällisin puolin. Aiemmat ystäväni ovat olleet suunnilleen ikäisiäni ja samanlaisista taustoista. Tämän henkilön kanssa meillä on reilusti ikäeroa, eri sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, erilainen perhetilanne ja jopa eri kansalaisuus ja uskonto. Mutta piru vie - minulla ei ole pitkiin aikoihin ollut näin hyviä keskusteluja muiden kuin oman kumppanini ja ehkä sisarukseni kanssa. Nyt jännittää, olisiko tästä ystävyyssuhteeksi asti. Olen pitkään yrittänyt ystävystyä satunnaisten tuttavuuksien kanssa ihan vaan ystävystyäkseni jonkun kanssa, mutta nyt tuntuu, että tämän ihmisen haluaisin tuntea ihan vain hänen itsensä takia.
Onko teillä ollut joskus ystävää, jonka kanssa olette olleet jotenkin eripariset? Toimiko ystävyyssuhde silti? Onko siitä peräti jotain etua ystävyyssuhteessa, jos ei olla täysin samasta muotista? Vai kuulostaako ylipäätään oudolta, että kaksi erilaisista taustoista olevaa ihmistä voisivat olla ystäviä keskenään? Joudunko vain naurunalaiseksi, kun kuvittelen, että hänkin voisi haluta ystävystyä kanssani?
Kommentit (36)
Itse olin 20 v hetero nainen ja ystävystyin 50 vuotiaan heteronaisen kanssa. Vietettiin vapaa ajat aina kahdestaan, ennenkun mentiin puolisoiden luokse. Joo, kummallakin oli kamala suhde. No loppujen lopuksi varmaan toisistamme saatiin voimaa, lopetettiin suhteet miehiin ja samalla loppui ystävyys. Ei sen kummemmin ikinä enää pidetty yhtä. Tästä on nyt kohta 20 vuotta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 20 v hetero nainen ja ystävystyin 50 vuotiaan heteronaisen kanssa. Vietettiin vapaa ajat aina kahdestaan, ennenkun mentiin puolisoiden luokse. Joo, kummallakin oli kamala suhde. No loppujen lopuksi varmaan toisistamme saatiin voimaa, lopetettiin suhteet miehiin ja samalla loppui ystävyys. Ei sen kummemmin ikinä enää pidetty yhtä. Tästä on nyt kohta 20 vuotta aikaa.
Niin siis työkavereita oltiin. ( Nukuin viime yönä pari tuntia, siksi ajatuskatkokset kirjoittaessa).
Vierailija kirjoitti:
Olen lapsuudenystäväni kanssa edelleen erittäin hyviä kavereita. Koetimme deittailla joskus vuosia sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Nykyisin olen itse asiassa hänelle välillä wingman, kun käymme yhdessä baareissa. Jos kummallakaan ei natsaa, nukumme aika usein vierekkäin jommankumman luona. Välillä harrastamme seksiäkin, vaikka siinä on ainakin minusta tietynlainen outo vire.
Tämä nyt varmaan on jonkun mielestä aika epätavallista, mutta jos olet tullut teatteriharrastuksen piiristä niin kuin me, et ehkä ajattele niin.
Kiitos kommentistasi. Itselle fwb-tyyppinen suhde olisi täysi mahdottomuus. Ystävyyssuhteet ovat minulle aina platonisia suhteita. Tai no - vaikka puolisoni on samalla ystäväni, on hän ainoa, jonka kanssa voin kuvitella fyysistä kanssakäymistä tai romanttista rakkautta. Sen tiedän myös ystäväkandidaatistani, ettei hän voi olla kiinnostunut minusta muutoin kuin platonisena ystävänä. T. Ap
Olen 3-kymppinen heteronainen ja ystäväni on 5-kymppinen transnainen. Tapasimme harrastuksen parissa ja meillä synkkasi hyvin. En tunne muita transihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin 20 v hetero nainen ja ystävystyin 50 vuotiaan heteronaisen kanssa. Vietettiin vapaa ajat aina kahdestaan, ennenkun mentiin puolisoiden luokse. Joo, kummallakin oli kamala suhde. No loppujen lopuksi varmaan toisistamme saatiin voimaa, lopetettiin suhteet miehiin ja samalla loppui ystävyys. Ei sen kummemmin ikinä enää pidetty yhtä. Tästä on nyt kohta 20 vuotta aikaa.
Kiitos tarinastas. Kuulostaa siltä, että teitä yhdisti tuo samantyyppinen elämäntilanne ikäerosta huolimatta. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapsuudenystäväni kanssa edelleen erittäin hyviä kavereita. Koetimme deittailla joskus vuosia sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Nykyisin olen itse asiassa hänelle välillä wingman, kun käymme yhdessä baareissa. Jos kummallakaan ei natsaa, nukumme aika usein vierekkäin jommankumman luona. Välillä harrastamme seksiäkin, vaikka siinä on ainakin minusta tietynlainen outo vire.
Tämä nyt varmaan on jonkun mielestä aika epätavallista, mutta jos olet tullut teatteriharrastuksen piiristä niin kuin me, et ehkä ajattele niin.
Kiitos kommentistasi. Itselle fwb-tyyppinen suhde olisi täysi mahdottomuus. Ystävyyssuhteet ovat minulle aina platonisia suhteita. Tai no - vaikka puolisoni on samalla ystäväni, on hän ainoa, jonka kanssa voin kuvitella fyysistä kanssakäymistä tai romanttista rakkautta. Sen tiedän myös ystäväkandidaatistani, ettei hän voi olla kiinnostunut minusta muutoin kuin platonisena ystävänä. T. Ap
Ei kai kukaan ehdottanut, että sinun pitäisi panna kaveriasi, jos et tahdo? 😂
Vierailija kirjoitti:
Olen 3-kymppinen heteronainen ja ystäväni on 5-kymppinen transnainen. Tapasimme harrastuksen parissa ja meillä synkkasi hyvin. En tunne muita transihmisiä.
Onko ystäväsi myös hetero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin ystäväni, kun hän tuli kilistelemään ovikelloani levittääkseen hengellistä sanomaansa. Kutsuin sisälle, koska oli tylsää ja huvitti väitellä uskon asioista, olen 100% ateisti.
Vähitellen kävi ilmi, että hän on tosi kiva ihminen ja jos unohdetaan uskontojutut, meillä on tosi hauskaa yhdessä.
Ei tuo ole minusta epätavallista. Rehellisesti sanoen minusta on outoa, että ihmiset viettävät elämänsä saman ikäisten, samoista taustoista tulevien kanssa. En siis paheksu sitä, en vain tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ole oma outo suhde, mutta omassa kaveripiirissä oleva.
Kaverit mies ja nainen. Heillä ei ole mitään yhteistä ollut ikinä ja eivät oikein ole ikinä myöskään tulleet toimeen ja tätä on siis ollut ihan hiekkalaatikolta asti. Aina väittelevät asioista eikä missään ole keskitietä millekkään asialle. SIlti heillä on ihme vetovoima toisiaan kohtaan, koska nyt aikuisena paneskelevat silloin tällöin. Itse luulen, että kun ovat tunteneet sen 30 vuotta, niin he ovat jotenkin tottuneet tohon heidän erimielisyyteen kaikessa ja se on heille normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapsuudenystäväni kanssa edelleen erittäin hyviä kavereita. Koetimme deittailla joskus vuosia sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Nykyisin olen itse asiassa hänelle välillä wingman, kun käymme yhdessä baareissa. Jos kummallakaan ei natsaa, nukumme aika usein vierekkäin jommankumman luona. Välillä harrastamme seksiäkin, vaikka siinä on ainakin minusta tietynlainen outo vire.
Tämä nyt varmaan on jonkun mielestä aika epätavallista, mutta jos olet tullut teatteriharrastuksen piiristä niin kuin me, et ehkä ajattele niin.
Kiitos kommentistasi. Itselle fwb-tyyppinen suhde olisi täysi mahdottomuus. Ystävyyssuhteet ovat minulle aina platonisia suhteita. Tai no - vaikka puolisoni on samalla ystäväni, on hän ainoa, jonka kanssa voin kuvitella fyysistä kanssakäymistä tai romanttista rakkautta. Sen tiedän myös ystäväkandidaatistani, ettei hän voi olla kiinnostunut minusta muutoin kuin platonisena ystävänä. T. Ap
Ei kai kukaan ehdottanut, että sinun pitäisi panna kaveriasi, jos et tahdo? 😂
Eihän toki. Halusin vain selventää, että kaipaan itse platonisia ystävyyssuhteita. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapasin ystäväni, kun hän tuli kilistelemään ovikelloani levittääkseen hengellistä sanomaansa. Kutsuin sisälle, koska oli tylsää ja huvitti väitellä uskon asioista, olen 100% ateisti.
Vähitellen kävi ilmi, että hän on tosi kiva ihminen ja jos unohdetaan uskontojutut, meillä on tosi hauskaa yhdessä.
Tämä on minusta poikkeuksellinen tarina! Tosi hienoa, että tuollaisestakin kohtaamisesta voi syntyä ystävyyssuhde. Itselleni ei kaverin uskonnolla ole väliä, mutta minulla on myös kokemusta käännytysyrityksiä tekevästä tuttavasta, jonka kanssa en voinut ajatella ystävystyväni juuri tämän asian vuoksi. Ajattelen, että ystävä pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole minusta epätavallista. Rehellisesti sanoen minusta on outoa, että ihmiset viettävät elämänsä saman ikäisten, samoista taustoista tulevien kanssa. En siis paheksu sitä, en vain tajua.
Hyvä pointti. Kaipa tuo perustuu siihen, että niiden samantaustaisten kanssa tulee eniten kohtaamisia ja ystävyyssuhteen solmiminen vaatii juuri sitä yhteistä aikaa. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt alkaa haiskahtaa et tavis-mammaa viehättää vaan kerätä woke-pisteitä, ystävässä on niin siistiä kaikki erilaisuus.
Minä ja lapsuudenkaverini. Hän on woke-feministi ja minä taas oikealle päin kallellaan. Silti tullaan hyvin toimeen ja voidaan heittää sopimatonta läppää ilman, että toinen menettää hermonsa. Mutta harvemmin puhutaan mistään politiikasta yms, vaan nautitaan ihan normaaleista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lapsuudenystäväni kanssa edelleen erittäin hyviä kavereita. Koetimme deittailla joskus vuosia sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Nykyisin olen itse asiassa hänelle välillä wingman, kun käymme yhdessä baareissa. Jos kummallakaan ei natsaa, nukumme aika usein vierekkäin jommankumman luona. Välillä harrastamme seksiäkin, vaikka siinä on ainakin minusta tietynlainen outo vire.
Tämä nyt varmaan on jonkun mielestä aika epätavallista, mutta jos olet tullut teatteriharrastuksen piiristä niin kuin me, et ehkä ajattele niin.
Kiitos kommentistasi. Itselle fwb-tyyppinen suhde olisi täysi mahdottomuus. Ystävyyssuhteet ovat minulle aina platonisia suhteita. Tai no - vaikka puolisoni on samalla ystäväni, on hän ainoa, jonka kanssa voin kuvitella fyysistä kanssakäymistä tai romanttista rakkautta. Sen tiedän myös ystäväkandidaatistani, ettei hän voi olla kiinnostunut minusta muutoin kuin platonisena ystävänä. T. Ap
Onko hän sanonut, että häntä kiinnostaa ystävyys kanssasi?
Aloittaja on sairastunut vahvuuteen.
Sä olet ystävä-ihastunut.
KAIKKI tuossa on niin ihanaa ja ihan erilaista kuin muissa!
Muut ystävyyssuhteet jääny retuperälle.
Näitä on.
Minä ystävystyin vuosia sitten meille töihin tulleeseen, itseäni 15 vuotta vanhempaan naiseen. Hän on venäläistaustainen ja omaa tiettyjä, melko konservatiivisiakin piirteitä ja näkemyksiä, kun minä taas olen hyvin liberaali arvoiltani.
Meitä kuitenkin yhdistää täysin yksiin menevä musta huumorintaju ja loistavat keskustelut, jotka pidetään aina toista kunnioittavana, vaikkei samaa mieltä oltaisikaan. Matkustellaan yhdessä, käydään syömässä ja teatterissa ja muutenkin tavataan edelleen, vaikkei olla enää samassa työpaikassa.
Olen lapsuudenystäväni kanssa edelleen erittäin hyviä kavereita. Koetimme deittailla joskus vuosia sitten, mutta siitä ei tullut mitään. Nykyisin olen itse asiassa hänelle välillä wingman, kun käymme yhdessä baareissa. Jos kummallakaan ei natsaa, nukumme aika usein vierekkäin jommankumman luona. Välillä harrastamme seksiäkin, vaikka siinä on ainakin minusta tietynlainen outo vire.
Tämä nyt varmaan on jonkun mielestä aika epätavallista, mutta jos olet tullut teatteriharrastuksen piiristä niin kuin me, et ehkä ajattele niin.