Lue keskustelun säännöt.
Valtiolle työhön pääsy, mahdoton tehtävä?
24.09.2023 |
Olen hakenut useita paikkoja, en ole kertaakaan päässyt edes haastatteluun. Tradenomi taustalla ja opistotason koulutus, jolta pitkä työkokemus.
Nyt todella kiinnostava työ haussa, jossa todetaan hakukuukutuksessa, että "molempien kotimaisten kielten lisäksi arvostamme...".
Kosahtaako haku tällä kertaa siihen, että en osaa ruotsia muuten kuin kouluissa opetetun?
On järkyttävän vaikea löytää uutta työtä nykypäivänä. Pitäisi osta kaikenlaiset tietojärjestelmät ja osta vähintään kolmea kieltä.
Muilla kokemuksia valtiolle työnhausta? Pääseekö sinne kukaan vaan onko nuo paikat jo sisältä korvamerkattuja?
Kommentit (51)
Voisitko yrittää parantaa ruotsin taitoa tyydyttävälle tasolle? Voit hakemukseen myös lisätä että olet valmis opiskelemaan lisää.
Toinen asia on että jos haet suorittavan tason virkoja, eli jotain toimistosihteerin tai johdon sihteerin paikkaa, niin niihin varmasti tulee erittäin paljon hakemuksia. Joissain tapauksissa kyseessä on tehtävä johon on jo sisältä katsottu henkilö joka ehkä on sijaistanut virassa aiemmin, mutta virka on pakko laittaa hakuun lainsäädännön vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtiolla pitää olla yliopistotutkinto lähes poikkeuksetta.
Kunnalle voit päästä myös tradenomina.
Voisitko käydä aikuisopistossa pari ruotsin kurssia?
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla pitää olla yliopistotutkinto lähes poikkeuksetta.
Kunnalle voit päästä myös tradenomina.
Ei tarvitse olla yliopistotutkintoa, taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja sihteeritehtävissä on hyvin paljon tradenomeja ja vanhemmassa polvessa merkonomeja ym.
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla pitää olla yliopistotutkinto lähes poikkeuksetta.
Kunnalle voit päästä myös tradenomina.
Höpö höpö. Pari kaveria on valtiolla sihteerinä merkonomikoulutuksella. Tais olla jotain 40-50 muutakin hakijaa, että vois kuvitella korkeastikoulutettujakin olleen hakijoiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisella hakukerralla pääsin töihin valtiolle, ekalla kerralla en päässyt edes haastatteluun. Pääsin ensin määräaikaiseen, sitten tuli vakivirka auki ja hain sitä ja sain.
Ja amk-tutkinto, kuten melkein kaikilla työkavereillanikin. Mieheni on myös valtiolla töissä, hänellä ei ole edes sitä amk-tutkintoa.
Mutta ruotsinkielisille alueille on vähän turha hakea, jos ei ruotsia osaa.
Huoh. Ei me yhden tekstipätkän perusteella voidaan arvata miten pärjäät haussa. Ruotsinkielen osaaminen kuuluu usein muodollisiin pätevyysvaatimuksiin ja on käytännössä valiimiina hakuilmoituksissa. Joskus sitä edellytetään oikeasti, usein ei.
Ja kaikille teille jotka suosittelee jotain kursseja. Vähän myöhäistä silloin kun haku on jo auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin sekä valtiolla että kuntapuolella; koskaan ei kysytty mitään kielitaitoa (valtion virkam.. henkilön pitäisi osata myös sitä toista kotimaista).
Ruotsista kirjoitin M-, sitä kieltä koskaan käyttänyt.
Mihin sitä nyt periferiassa tarvitaan?
Mutta, se/ne pätevyysvaatimukset on; siinä minä sitten "hävisin" muodokkaammille hakijoille.
(eikä mitään naisvihaa ole, heillä vaan oli koulutus ylempi kuin mulla; yritin kyllä täydentää/ylentää, mut esimies sanoi, turhaa - iän puolesta-; jumankekka olin vasta 35v. !)
Yritä hankkiutua johonkin määräaikaiseen sijaisuuteen. Ehkä se siitä ura urkenee.
Ruotsinkielen taidolla ei ole oikeasti yhtään mitään merkitystä, jos ei ole työssä jossakin ruotsinkielisellä alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ei me yhden tekstipätkän perusteella voidaan arvata miten pärjäät haussa. Ruotsinkielen osaaminen kuuluu usein muodollisiin pätevyysvaatimuksiin ja on käytännössä valiimiina hakuilmoituksissa. Joskus sitä edellytetään oikeasti, usein ei.
Ja kaikille teille jotka suosittelee jotain kursseja. Vähän myöhäistä silloin kun haku on jo auki.
Niin nyt, mutta tulee niitä paikkoja jatkossakin auki. Tietenkin voi jatkaa samalla tapaa ja puolen vuoden päästä edelleen arvailla että johtuuko hakemuksen hylkäys olemattomasta ruotsin osaamisesta.
Valtiolla/kunnissa nimenomaan kielitaito ja tutkinto painaa jopa enemmän kuin yksityisellä. Esim palkkaus voi mennä suoraan tutkinnon mukaan, eräs tuttu insinööri opiskeli DI:ksi koska vain sillä tavalla pääsi kunnalla ylempään palkkaluokkaan, ei siksi että töissään olisi välttämättä tarvinnut tuktintoa. Kielivaatimus tietenkin johtuu siitä että myös ruotsi virallinen valtion kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvänen aika sentään. Valtiolle töihin tarkoittanee valtion virkaa, ellei se sitten ole jokin määräaikainen projekti, joka kyllä kerrotaan siinä ilmoituksessa.
Oli miten oli: valtion virka on käytännössä elinikäinen turvapaikka sen saaneelle ja ne ovat todella haluttuja ja suojeltuja paikkoja!
Niihin päästään joko tekemällä vuosikausia virastossa sijaisuuksia tai jollain työllistämisrahalla 2 vuotta kerrallaan pätkiä, kunnes joskus sitten virka annetaan.
Taikka ns ohi jonon suoraan virkaan, jolloin homma hoituu suhteilla.
Olin itse 6 vuotta pätkätöissä suurehkossa valtion virastossa. Sinne pääsin työllistömisrahoilla siksi, koska osastonjohtaja oli opiskellut minun kanssani yliopistolla samaan aikaan, eli tunsimme toisemme.
Sinä aikana muutaman kerran jokin asiantuntija-virka täytettiin. Ne menevät ns jonotuksen mukaan, eli se joka on pisimpään pätkää tehnyt ja pomojen kanssa väleissä, saa viran.
Yksi oli istunut siinä samassa työhuoneessa tekemässä sitä samaa työtä 6 (kuusi) vuotta, kunnes tuli hänen vuoronsa!
Yksi virka tuli sitten taas muutaman vuoden jälkeen täytettäväksi. Virastossa laskeskeltiin kuumeisesti, kenen vuoro se voisi nyt olla. Mutta kas: Helsingissä jonkun ministeriön virkamiehen tytär päätti muuttaa muuttaa meidän kaupunkiin ja hänen miehelleen piti saada myös hyvä työpaikka. Mies oli toki maisteri ja muodollisesti siten pätevä, ja hänellehän se virka sitten meni. Arvaa vaan, oltiinko katkeria; jono ei liikkunut yhtään. Eikä tiedetä, kuinka monta vuotta tässä taas saa odottaa.
Osastonjohtajan ym muut johtajan virat menee täysin suhteilla eli jonkun pitää tuntea sut ja suositella ennenkuin asiaa edes harkitaan.
Kannattaa jo opiskeluaikana verkottua täysillä esim opiskeija-politiikan toiminnan kautta. Kaikkiin seminaareihin ja kokouksiin ja risteilylle mukaan ja olemaan mukana: sitten kun aletaan virkoja jakamaan , niin ne jaetaan jo tutuille ja tiedetyille henkilöille. Eri puolueiden edustus otetaan myös huomioon. Kannattaa olla siis keskusta-, kokoomus- tai kokoomusaktiivi oman paikkakunnan yhdistyksissä.
Itse en virkaa saanut ja asia siinä selvisi vuosien mittaan , etten tule saamaankaan. Viraston johtaja ei minusta pitänyt.
Sen sijaan viraston johtaja palkkasi suoraan vakivirkaan paikallisen urheilutähden, joka tarvitsi töitä, kun jotkut valmennushommat oli kosahtanut muualla.
Vierailija kirjoitti:
Kielivaatimus tietenkin johtuu siitä että myös ruotsi virallinen valtion kieli.
Kyllä, mutta ei sitä siltikään vaadita läheskään kaikissa paikoissa, ei valtiolla eikä kunnissa.
Mies ollut valtiolla 4 eri tehtävässä eri puolilla Suomea, minä nyt valtiolla eri tehtävässä ja eri paikkakunnalla, lisäksi olen ollut eri puolilla Suomea 5 eri kunnassa eri tehtävissä, missään ei ruotsin kielen vaatimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ollut valtiolla 4 eri tehtävässä eri puolilla Suomea, minä nyt valtiolla eri tehtävässä ja eri paikkakunnalla, lisäksi olen ollut eri puolilla Suomea 5 eri kunnassa eri tehtävissä, missään ei ruotsin kielen vaatimusta.
Tähän omaan kirjoitukseeni lisään vielä toiseen kommenttiin liittyen, että yhtäkään näistä ei olla suhteilla saatu eikä olla oltu mitenkään "tunnettuja". Pätevin valitaan ja se täytyy perustella nimittämisissäkin.
Pitää olla oikean puoluekirja perstaskussa ja tuntea valmiiksi niin sitten pääsee. Ennen piti olla suurinpaa osaan temari, nykyjään pitää olla kokoomuslainen.
Miksi sitä kusista ruotsia pitää osata joka hemmetin hommassa, jossa sitä ei edes tarvita?! Inhoan koko kieltä tämän pakotuksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko käydä aikuisopistossa pari ruotsin kurssia?
Voi jumankauta. Asun alueella, jossa ruotsinkieli on valtakieli ja käytössä ensitapaamisissa joka paikassa: kaupassa, bussissa, virastoissa ja lääkäreissä. Ns vanhempi kaarti (80v +) osaa suomea sen verran, että osaa sanoa hyvä päivä ja mitä maksa.
Että jos aikoo saada viran täältä ja ruotsin kielen osaaminen on kouluruotsi ja pari-kurssia-aikuisopistossa, niin ei tulee kesää. Jätä ihan sovinnolla edes hakemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiolla pitää olla yliopistotutkinto lähes poikkeuksetta.
Kunnalle voit päästä myös tradenomina.
Ei tarvitse olla yliopistotutkintoa, taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja sihteeritehtävissä on hyvin paljon tradenomeja ja vanhemmassa polvessa merkonomeja ym.
Vielä vanhemmassa polvessa keskikoulun jälkeen kesätöihin tulleita ja taloon töihin jääneitä.
Miksi kukaan normaali ihminen hakeutuisi julkiselle sektorille? Ainoa pätevä syy voisi olla se ettei paikkakunnalla muita töitä ole, jossakinhan sitä on käytävä töissä. Itse pidän julkisen sektorin porukkaa luusereina, mikä voi olla virheellinen näkemys toki.
Millaisia paikkoja olet hakemassa? Vastaako koulutuksesi ja kokemuksesti oikeasti haettuja paikkoja?