Oletko huomannut (olet varmasti),
kuinka helppoa on arvostella/ tuomita jne. toisten ihmisten elämää?
Rehellisesti; tunnetko arvostelemalla, tuomitsemalla etc. toisen henkilön ulkonäköä, koulutusta jne.jne. itsesi täten jotenkin paljon paremmaksi ihmiseksi? Ehkä pönkitätkin ko käyttäytymiselläsi vain omaa olemistasi/ omia valintojasi!?
Kommentit (4)
En nyt koe asiakseni arvostella tuollaisia asioita (ulkonäkö tai omat valinnat, niihin ei voi vaikuttaa juurikaan tai ne ovat henkilökohtaisia valintoja), mutta esimerkiksi työtulosta voin arvioida tarvittaessa siltä osin, jos se ei täytä vaadittavia laatuvaatimuksia. Tällöin arvostelun tarkoitus on ohjata kohti sitä hyväksyttävää tulosta, ei lytätä henkilökohtaisella tasolla.
Pukeutumisen tai hygienian tason arviointia joutuu joskus tekemään, jos pukeutuminen on tehtävään asiatonta (vaarallista, epäsopivaa) tai henkilöllä on selkeästi ongelmia henkilökohtaisessa hygieniassa niin, että se jo suoranaisesti häiritsee työkavereita.
Täällä palstalla näkee paljon tätä. Yleensä sellanen ihminen kuka pakenee itseään harrastaa tätä, se ulkoistaa kaikki omat ongelmat toisiin ihmisiin koska se ei uskalla katsoa itsensä sisälle. Hän haukkuu ja arvostelee koska pelkää itseään, se on sellanen peiliefekti että kaikki mitä hän sanoo toisista, hän sanoo oikeasti ne itsestään.
Kyllähän arvostelu ja tuomitseminen on tärkeä osa yhteisön toimintaa. Sillähän me haemme jatkuvasti sitä mikä on yleisesti hyväksyttävää ja mikä ei.
Sen sijaan ulkonäön ja vastaavien henkilöön menevien asioiden arvostelu on pelkästään huonoa käytöstä.
Omasta epävarmuudestahan se kertoo.