Eihän pienituloisen elämä kamalaa ole

Jos on pienet menot niin eihän se mitään kamalaa olekaan.

Ei pienituloisella ole elämää minun kokemuksellani.

Vierailija kirjoitti:

Ei pienituloisella ole elämää minun kokemuksellani.

Miten niin ei ole elämää?

Vierailija kirjoitti:

Ei pienituloisella ole elämää minun kokemuksellani.

Meidän suvussa ne "paremmissa töissä" ja paremmalla palkalla työskentelvät ovat jotain 20h per päivä poissa kotoa, eivätkä juuri vaimoa tai lapsia näe, ei edes viikonloppuisin, kun aina on työkiireitä tai matkoja tai jotain edustustilaisuuksia tai mitä lie - aina jotain.

Itse olen valinnut pienituloisen elämän, toki ensin laitoin asiat kuntoon, hankin asunnon-kesämökin-auton velatta (ja niin että vähän säästöjäkin jäi) ja sitten hakeuduin pienipalkkaiseen työhön, jossa lyhyt työpäivä, lyhyt työmatka, super helpot tehtävät, ei stressiä ja aina aikaa vaimolle ja kavereille ja ehtii nimen omaa harrastamaan ja tekemään vaikka mitä

ps kesällä ja jouluna otan vielä lomien päälle muutamia viikkoja palkatonta vapaata, että saa vietettyä tärkeimmät hetket oikein kunnolla, perinteitä vaalien ja sama koskee syyslomaa ja hiihtolomaa myös

On se kamalaa jossei pysty laskujaan maksaan eikä ostaan kaikkee tarpeellista.

On sanottu, että jos ei ole rahahuolia niin rahaa miettii ajasta 10 %.

Kun on rahahuolia, niin niitä miettii ajasta 90 %.

Onhan se kamalaa kun rahahuolia miettii suuren osan ajastaan. Ja yölläkin herää niitä miettimään. Illalla viimeiseksi ja aamulla ensiksi.

Energiaa menee siihen todella paljon. Olisi helppoa elää kun energiaa jäisi muuhunkin.

Rahahuolet ovat hyvin suuri energiasyöppö ja elämänilon viejä.

Itse eläisin mieluummin huolettomampaa elämää, ei tämä ainakaan mukavaakaan ole.

Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot! No siis riippuu paljolti siitä paljon on pakollisia menoja ja kuinka pienet tulot on pienet. Sitten kun se käteen jäävä summa on sellainen, ettei pysty enää käymään edes kahvilla kerran kuussa, niin kyllähän se alkaa syömään ihmistä ja sosiaalisia suhteita.

Ei ole suuria menoja, ainoastaan pakolliset asumiskulut, sähkö, vesi, puhelin, vakuutus ja netti. Joskus on pakko ostaa ruokaa, pesuaineita ja vaatteita. Siinä kaikki.

Miten sen nyt ottaa.

Itsellä jatkuva huoli. Mihin riittää rahat, mihin ei,mitä voi ostaa, mitä ei voi ostaa, entä jos jokin hajoaa (kuten nyt mulla on ikkuna halki, ei mulla ole varaa laittaa kuntoon) ja se osaltaan pitää mua tässä kämpässä kiinni. Ja kun se laskeminen alkaa heti aamulla herätessä,viimeisenä illalla mietin, mistä vois nipistää.

Ikinä ei olekaan ollut varaa mm matkailuun, kampaamoihin, ulkona syömiseen jne palveluihin.

Toimeentulotuella vielä kun olen, niin en saisi edes säästää, en saisi tienata mitään ylimääräistä.

Syömisen olen nipistänyt vain kerran, maks kaksi päivään.

Joo, okei jotenkin pärjäilen tämän kanssa valittamatta, muttakun pitää jatkuvasti vielä potea alemnuutta ja syyllisyyttä siitä, että en ole saanut töitä,enkä pysty itseäni elättämään.

Masennus on kova ja alkaa ollessa vähissä syyt ylipäätään nitkutella täällä alemmalla tasolla kuin vankilassa olevat rikolliset.

Raha rauhoittaa, köyhän ei oo hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa.

Itsellä jatkuva huoli. Mihin riittää rahat, mihin ei,mitä voi ostaa, mitä ei voi ostaa, entä jos jokin hajoaa (kuten nyt mulla on ikkuna halki, ei mulla ole varaa laittaa kuntoon) ja se osaltaan pitää mua tässä kämpässä kiinni. Ja kun se laskeminen alkaa heti aamulla herätessä,viimeisenä illalla mietin, mistä vois nipistää.

Ikinä ei olekaan ollut varaa mm matkailuun, kampaamoihin, ulkona syömiseen jne palveluihin.

Toimeentulotuella vielä kun olen, niin en saisi edes säästää, en saisi tienata mitään ylimääräistä.

Syömisen olen nipistänyt vain kerran, maks kaksi päivään.

Joo, okei jotenkin pärjäilen tämän kanssa valittamatta, muttakun pitää jatkuvasti vielä potea alemnuutta ja syyllisyyttä siitä, että en ole saanut töitä,enkä pysty itseäni elättämään.

Masennus on kova ja alkaa ollessa vähissä syyt ylipäätään nitkutella täällä alemmalla tasolla kuin vankilassa olevat rikolliset.

Sinä et ole pienituloinen työssäkäyvä, sinä olet köyhä. Siinä on vissi ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa.

Itsellä jatkuva huoli. Mihin riittää rahat, mihin ei,mitä voi ostaa, mitä ei voi ostaa, entä jos jokin hajoaa (kuten nyt mulla on ikkuna halki, ei mulla ole varaa laittaa kuntoon) ja se osaltaan pitää mua tässä kämpässä kiinni. Ja kun se laskeminen alkaa heti aamulla herätessä,viimeisenä illalla mietin, mistä vois nipistää.

Ikinä ei olekaan ollut varaa mm matkailuun, kampaamoihin, ulkona syömiseen jne palveluihin.

Toimeentulotuella vielä kun olen, niin en saisi edes säästää, en saisi tienata mitään ylimääräistä.

Syömisen olen nipistänyt vain kerran, maks kaksi päivään.

Joo, okei jotenkin pärjäilen tämän kanssa valittamatta, muttakun pitää jatkuvasti vielä potea alemnuutta ja syyllisyyttä siitä, että en ole saanut töitä,enkä pysty itseäni elättämään.

Masennus on kova ja alkaa ollessa vähissä syyt ylipäätään nitkutella täällä alemmalla tasolla kuin vankilassa olevat rikolliset.

Sinä et ole pienituloinen työssäkäyvä, sinä olet köyhä. Siinä on vissi ero.

Jep. Eli?

Saiko tähän vastata siis vain töissä käyvät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa.

Itsellä jatkuva huoli. Mihin riittää rahat, mihin ei,mitä voi ostaa, mitä ei voi ostaa, entä jos jokin hajoaa (kuten nyt mulla on ikkuna halki, ei mulla ole varaa laittaa kuntoon) ja se osaltaan pitää mua tässä kämpässä kiinni. Ja kun se laskeminen alkaa heti aamulla herätessä,viimeisenä illalla mietin, mistä vois nipistää.

Ikinä ei olekaan ollut varaa mm matkailuun, kampaamoihin, ulkona syömiseen jne palveluihin.

Toimeentulotuella vielä kun olen, niin en saisi edes säästää, en saisi tienata mitään ylimääräistä.

Syömisen olen nipistänyt vain kerran, maks kaksi päivään.

Joo, okei jotenkin pärjäilen tämän kanssa valittamatta, muttakun pitää jatkuvasti vielä potea alemnuutta ja syyllisyyttä siitä, että en ole saanut töitä,enkä pysty itseäni elättämään.

Masennus on kova ja alkaa ollessa vähissä syyt ylipäätään nitkutella täällä alemmalla tasolla kuin vankilassa olevat rikolliset.

Sinä et ole pienituloinen työssäkäyvä, sinä olet köyhä. Siinä on vissi ero.

Jep. Eli?

Saiko tähän vastata siis vain töissä käyvät?

Sehän on eri asia. Pienituloisella työssäkäyvällä on rahaa enemmän. On varaa käydä joskus kampaajalla, tehdä joku pikku kotimaanreissu, ostaa kaupasta normi ruokaa yms.