miten kertoa läheisilleen sairastavansa masennusta?

kun mun mies sairastui niin mä sain siltä (lääkärin lähettämänä) sellaisen läheisille tarkoitetun opaskirjasen joka kertoo masennuksesta. Mitä jos pyydä sellaisia kasan terveyskekuksesta vaikka ja annat sellaisen läheisillesi?

että sairastat masennusta. Ei siitä kovin monimutkaista asiaa tarvi tehdä.

omalle lähipiirilleni jos uudestaan sairastuisin.

tosi moni ilmeisesti sairastaa masennusta, 80-luvun lopulla 90 luvun alussa kaikilla oli burn out, muistaako kukaan? Onko masennus 2000-luvun muotitauti?



Voisitko todeta vain, että sinullakin nyt todettiin se muotitauti? Onko liian kepeää? Masentuneen omaista eniten kiinnostaa mitä häneltä odotetaan,eli mitä hän voi tehdä masentuneen hyväksi, pystytkö kertomaan omaisillesi miten he voivat olla avuksi, ystävällisesti?



Puhu omaistesi kanssa avoimmesti suoraan heidän kanssaan ei minkään sähköisen viestinnän välityksellä vaan istu heidän viereensä puhumaan ja selitä mitä ja miksi sairastat kansantajuisesti. Masennustakin niin monenlaista, että pelkkä sen toteaminen, että nyt minulla on masennusta ei riitä.



Tällainen avautuminen, suoraan puhuminen saattaisi olla sinullekin tärkeää terapiaa. Asioista vaikeneminen ja itsesääliin vajoaminen ei auta sinuakaan.

Mies minulle: mene vaan pöpilään ;( Enää en puhu kenellekään enkä mitään. Itken vain yksin päivittäin

Olen nyt käynyt puhumassa ongelmista yms psykologin kanssa. Toivotaan että puhuminen auttaa eteenpäin ja ettei lääkkeitä tarvita.

ap

tosi moni ilmeisesti sairastaa masennusta, 80-luvun lopulla 90 luvun alussa kaikilla oli burn out, muistaako kukaan? Onko masennus 2000-luvun muotitauti?

Voisitko todeta vain, että sinullakin nyt todettiin se muotitauti? Onko liian kepeää? Masentuneen omaista eniten kiinnostaa mitä häneltä odotetaan,eli mitä hän voi tehdä masentuneen hyväksi, pystytkö kertomaan omaisillesi miten he voivat olla avuksi, ystävällisesti?

Puhu omaistesi kanssa avoimmesti suoraan heidän kanssaan ei minkään sähköisen viestinnän välityksellä vaan istu heidän viereensä puhumaan ja selitä mitä ja miksi sairastat kansantajuisesti. Masennustakin niin monenlaista, että pelkkä sen toteaminen, että nyt minulla on masennusta ei riitä.

Tällainen avautuminen, suoraan puhuminen saattaisi olla sinullekin tärkeää terapiaa. Asioista vaikeneminen ja itsesääliin vajoaminen ei auta sinuakaan.

sitten siihen, että pitävät sua turhan ruikuttajana. Ei munkaan perhettä paljon kiinnostanut, ennen kuin jouduin mielisairaalaan.

Kerro epäilykset lääkärille ja miehellesi voit sitten kertoa mitä lääkäri puhui jos tahdot ja miehesikin ajan oloon kyllä ymmärtää mistä on kyse jos tarvii ja ehkäpä sinulta löytyy jokin fyysinen sairauskin, joka miesten on usein helpompi hahmottaa.

Mies minulle: mene vaan pöpilään ;( Enää en puhu kenellekään enkä mitään. Itken vain yksin päivittäin

jo ekalla viikolla.

kannattaa. ja miehelle ei kande puhua mitään.

t. toinen masentunut(ja käyn töissä+on lapsia)

Ihan oikeasti pitää voida kertoa ruikuttaminen on eriasia. Jos alat syyttelemään toisia tilastasi se on ruikuttamista asioista rehellisesti puhuminen ei ole ruikuttamista. Ei se mukavaa olisi omaisten kuulla kyliltä.