Mielipide tilinumerosta hääkutsussa?

Onneksi häistä voi jäädä pois, jos katsoo, että on kutsuttu vain maksajaksi. Aika usein on näitä vihkiminen-ruokailu-sukulaiset ulos ja juhla voi alkaa -häitä, joihin en mene.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi häistä voi jäädä pois, jos katsoo, että on kutsuttu vain maksajaksi. Aika usein on näitä vihkiminen-ruokailu-sukulaiset ulos ja juhla voi alkaa -häitä, joihin en mene.

Aina tilanne ei ole niin mustavalkoinen. Esimerkiksi hyvän ystävän tai lähisuvun häitä luultavasti haluaa juhlia vaikka lahjapyyntö olisi omasta mielestä tökerö

Pidän hyvänä laittaa rahaa tilille. Miksi ostaisin hääparille paistinpannun/jäätelökoneen/uudet verhot/mitä tahansa ylimääräistä, jota parilla joko olisi tai ostaisin vääränlaista.

Arvostaisin, jos se olisi jonkun hyväntekeväisyysyhdistyksen tilinumero eli pari pyytäisi lahjojen sijaan lahjoitusta esim. lasten, nuorten, vanhusten, eläinten tai luonnon hyväksi.

Muussa tapauksessa tulee tunne, että maksan häiden tarjoiluista.

Koko hääkonsepti on niin vanhanaikainen. Ei todellakaan ole vieraalla velvoitetta kustantaa mitään. 

Jos hääpari tahtoo maksaa tarpeettomasta kakkuilusta ja teennäisestä hauskanpidosta, maksakoot. Vieras voi nauttia kutsuttuna, ei maksajana.

Aivan äärimmäisen junttia ja tökeröä. En ymmärrä, miten kehdataan järjestää tyylikkäät häät ja sitten pilata koko tilaisuuden arvokkuus pummaamalla rahaa kutsussa. Ei lahjatoiveita, eikä tilinumeroita. Jos joku haluaa tuoda rahaa, tuokoon sen pyytämättä häihin kirjekuoressa.

Vierailija kirjoitti:

Pidän hyvänä laittaa rahaa tilille. Miksi ostaisin hääparille paistinpannun/jäätelökoneen/uudet verhot/mitä tahansa ylimääräistä, jota parilla joko olisi tai ostaisin vääränlaista.

Joskus voi olla kätevintä antaa rahaa lahjaksi. En silti pidä oikein ajatuksesta, että hääpari ilmoittaa ainoan sopivan lahjan olevan raha. Eikä tilinumero kuulu mielestäni kutsuun, ellei sitten lahjoiteta hyväntekeväisyyskohteeseen.

Häälahjojen osto menee yleensä päin mäntyä ja usein aika kalliitakin lahjoja, joita hääpari ei tarvitsi. Lahjalistat ne vasta kiusallisia onkin, kun peruskodintavarat ihmisillä jo on, joten mitä laittaa toiveeksi, kun kaikkea jo on? Kyllä se tilinumero on kaikille helpoin asia.

En ymmärrä miten joku oikeasti kehtaa? Ei häät ole mikään rahankeräys, vaan tarkoituksena pitäisi olla juhlia yhteiselämän alkamista sukulaisten ja ystävien kanssa. Miltä näyttäisi, jos järjestäisin nimipäiväkutsut ja laittaisin pankkitilin numeron kutsuun? Tai vaikka lasten synttärit?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi häistä voi jäädä pois, jos katsoo, että on kutsuttu vain maksajaksi. Aika usein on näitä vihkiminen-ruokailu-sukulaiset ulos ja juhla voi alkaa -häitä, joihin en mene.

Paskat sukulaiset/kaverit sinulla.

Onkohan näin moukkamaista tapaa missään muualla kuin Suomessa? Ehkä jossain Kiinassa tms., mutta tuskin missään sivistyneessä länsimaassa.

Milloin tästä tilinumerosta on tullut muotia? Olen omat hääni juhlinut 80-luvulla, eikä olisi tullut pieneen mieleenkään kirjoittaa mitään tilinumeroa kutsuun ainakaan silloin. Varmasti olisi tullut jotain palautetta asiasta. Nykyään tämä on ilmeisesti joku normaali juttu.

Mä en ymmärrä mikä tässä ihmisiä hiertää?

Yhä useammat menevät naimisiin pitkän yhdessä olon jälkeen. Silloin on jo kaikki "tarvittava" hankittu.

Itse pyysimme rahaa uuteen sänkyyn. oikeasti koska uusi hieno sänky oli iso investointi.

Miten rahan pyytäminen johonkin eroa siitä kun vielä oli ns lahjalistat kaupoissa?

Meillekin joku toi pari juomalasia (eri merkkiä kuin mitä omistimme jo!) ja jotain lakanoita.. joita kaapit pullollaan..

Kertokaapa mitä ihmettä sitten keksitte hääparille ostaa lahjaksi? Eikö yhtään vaivaa onko lahja hyvä. Sen lahjan kun pitää olla sille parille sopiva. Järjetöntä, jos 50 vierasta ostää krääsää. Lahjapöydällä sitten jotain 10 uunivuokaa ym.

Kaksi kertaa olen mennyt naimisiin, kummallakaan kerralla ei pidetty hääjuhlia. Sisarukset ja vanhemmat vietiin syömään, häälahjoja ei kinuttu eikä saatu. Helppoa.

Oikeastaan oman tilinumeron laittaminen kutsuun saattaa olla jopa laitonta, koska rahaa ei saa kerätä ilman rahankeräyslupaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä mikä tässä ihmisiä hiertää?

Yhä useammat menevät naimisiin pitkän yhdessä olon jälkeen. Silloin on jo kaikki "tarvittava" hankittu.

Itse pyysimme rahaa uuteen sänkyyn. oikeasti koska uusi hieno sänky oli iso investointi.

Miten rahan pyytäminen johonkin eroa siitä kun vielä oli ns lahjalistat kaupoissa?

Meillekin joku toi pari juomalasia (eri merkkiä kuin mitä omistimme jo!) ja jotain lakanoita.. joita kaapit pullollaan..

Jos te olette menneet naimisiin pitkän yhdessäolon jälkeen ja teillä on jo melkein kaikkea, miksi ette vain ilmoittaneet ettette tarvitse häälahjoja? Niin minä tein morsiameni kanssa kun kutsuimme vanhemmat ja sisarukset minimaalisiin hääjuhliimme.

Ihme ahnehtimista nuo joidenkuiden hääjuhlat.

Meidän hääkutsussa oli, että jos kutsuttu haluaa antaa jotain lahjaksi, niin toivomme rahaa häämatkaamme varten (ja ihan oikeasti vähävaraisina se oli tarpeen) ja sitten siihen oli laitettu meidän tilinumero. Tosin kaikki kutsutut olivat hyvin läheisiä meille (tyyliin vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat), niin ei tuntunut yhtään kiusalliselta. He olisivat muutenkin antaneet rahaa. Tosin siskoni antoi tavaraa, mutta juuri sellaista, mistä oikeasti pidimme.

Mutta jos olisimme kutsuneet ystäviä, työtovereita ja kaukaisia sukulaisia, niin ehkä "rahan pyytäminen" olisi ollut kiusallisempaa. Ainakin ystäviltä. Silloin olisimme varmaankin pyytäneet rahaa hyväntekeväisyyteen tai olisimme perheenjäseniltä ja isovanhemmilta pyytäneet rahaa häämatkaa varten ja muilta hyväntekeväisyyteen.

Hääkutsuun edottomasti tilinumero ja HUOM.Ei alle 100€.

Vierailija kirjoitti:

Meidän hääkutsussa oli, että jos kutsuttu haluaa antaa jotain lahjaksi, niin toivomme rahaa häämatkaamme varten (ja ihan oikeasti vähävaraisina se oli tarpeen) ja sitten siihen oli laitettu meidän tilinumero. Tosin kaikki kutsutut olivat hyvin läheisiä meille (tyyliin vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat), niin ei tuntunut yhtään kiusalliselta. He olisivat muutenkin antaneet rahaa. Tosin siskoni antoi tavaraa, mutta juuri sellaista, mistä oikeasti pidimme.

Mutta jos olisimme kutsuneet ystäviä, työtovereita ja kaukaisia sukulaisia, niin ehkä "rahan pyytäminen" olisi ollut kiusallisempaa. Ainakin ystäviltä. Silloin olisimme varmaankin pyytäneet rahaa hyväntekeväisyyteen tai olisimme perheenjäseniltä ja isovanhemmilta pyytäneet rahaa häämatkaa varten ja muilta hyväntekeväisyyteen.

Tämä on mielestäni jo hieman eri asia ja hyvää tilannetajua!