Ikävääkin ikävämpi tapahtuma
Tulimme minulle erittäin rakkaan ja kaivatun läheisen hautajaisista, niin matkalla kotiin itkin vielä vuolaasti eikä siitä meinannut tulla loppua niin aviomies sanoi vaan, että lopeta nyt jo tuo vollottaminen ja vinkuminen. Pahoitin mieleni niin, etten vieläkään ole toipunut en hautajaisista enkä tästä mieheni sanomisesta. Mikä on vienyt suomalaisen miehen tunne-elämän, miten heistä tuli rautakankia. Aivan järkyttävää !
Kommentit (13)
Se on raskasta kuunnella se vollotus.
Vierailija kirjoitti:
Se on raskasta kuunnella se vollotus.
Kannattaa työntää päänsä vesiämpäriin ja hengittää syvään niin ei tarvitse kuunnella.
Miten heistä tuli rautakankia? Keistä? Minun mieheni on ihana ja empaattinen ihminen joka on tukena vaikeissa tilanteissa kuin kallio.
En edes pieraisisi aapeen miehen kaltaisen sosiopaatin suuntaan.
Vaihtamalla paranee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on raskasta kuunnella se vollotus.
Kannattaa työntää päänsä vesiämpäriin ja hengittää syvään niin ei tarvitse kuunnella.
No ei tuokaan ole kovin empaattista.
Siis montako miestä sinulla oikein on?
Miksi naisten aina pitää vollottaa?
Ihaileeko miehesi kanki-Kaikkosta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi naisten aina pitää vollottaa?
Aina???? Miksi olet piru muijalles/miehelles jos hän vollottaa aina!
Mikä teitä pitää enää yhdessä? Ai niin, miehen lompakko (ja sinun kyltymätön munanhimosi).
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä pitää enää yhdessä? Ai niin, miehen lompakko (ja sinun kyltymätön munanhimosi).
En saanut munaa hautajaisissa siksi vollotin!
Kuka sitä nyt tuntikausia jaksaa kuunnella.
"Vollottaminen ja vinkuminen". Aika rumia sanoja aina, mutta erityisesti jos tullaan hautajaisista. Empaattisuus 0. Itse en sietäisi tuollaista miestä ollenkaan.