Lue keskustelun säännöt.
Milloin rakentamisesta tuli niin tärkeä osa kansantaloutta?
04.09.2023 |
Syntyvyys romahtanut ja vakinainen työpaikka ei ole mikään luvattu juttu kuten ennen, mutta siitä huolimatta talon ostaminen on nähty jonkinlaisena avaimena ison rahan tekemiseen, tuo toimii vain jos talolle on ostajia tulevaisuudessa.
Tuohon päälle vielä se fakta että pian alkaa vanhusten kuollessa vanhoja omakotitaloja näkymään markkinoilla kuin sieniä sateella... hinnat tulevat laskemaan samalla kun tarjonta lisääntyy.
Kommentit (10)
Se on tärkeää missä poliitikoilla on kavereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetellyt kanssa että kuka näitä kämppiä jatkuvasti ostaa kun niitä väännetään joka paikkaan.Hinnat on pilvissä kenellä niihin on varaa .Ainakaan ei tavallisella duunarilla ole välttättä niistä yhteenkään varaa.Nuorisolla ei ainakaan jos sei ole syntynyt kultalusikka suussaan.Itse olen elämäni aikana ostanut 2 taloa .Myynyt toisen kun olen muuttanut toiseen.Uusia eivät ole olleet koskaan.Sitten jos aikanaan tämä viimeisin saadaan myytyä muutamme vuokralla emme osta ikinä enään yhtään kämppää.
Rakentamisesta tuli tärkeä osa kansantaloutta... Hmm.. Ehkä joskus 7000 vuotta sitten?
Ylitarjontaa ei synny. Koska Suomen väkiluku kasvaa jatkuvasti. Joten kysyntää riittää. Jos asuntoja jäisi paljon tyhjilleen niin sen tarkoittaisi sitä, että tuhanet ihmiset eläisivät kodittomina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakentamisesta tuli tärkeä osa kansantaloutta... Hmm.. Ehkä joskus 7000 vuotta sitten?
Suomessa vähän myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakentamisesta tuli tärkeä osa kansantaloutta... Hmm.. Ehkä joskus 7000 vuotta sitten?
Suomessa vähän myöhemmin.
Suomessa tosiaan keskityttiin maakuoppiin ja savupirtteihin hieman myöhempään aikaan saakka.
Tuolla hurjassa maailmassa oli kaiken maailman pyramidien rakentamiselle huomattavan suuri kansantaloudellinen merkitys. Tuskin oli Tutankhamonin aikaan työttömyyttä. Työkkärin tätä tuli ruoska kourassa toteuttamaan sen aikaista aktiivimallia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakentamisen volyymi on BKTstä noin 10%. Tähän kuuluu siis kaikki rakentaminen, ei pelkästään asuntotuotanto. Asuntoja ja muita rakennuksia tuotetaan samasta syystä kuin mitä tahansa kulutustavaraa: Rakennukset kestävät aikansa, ja sitten ne pitää joko peruskorjata tai rakentaa uusi.
Tänä aikana kaavoitus on monesti muuttunut. Siihen missä joskus oli teollisuutta, halutaankin nyt asuntoja. Tai jotain muuta. Kerrostalojen peruskorjaus on teknisesti mahdollista, mutta emotionaalisesti vaikeaa. Tämän voi huomata kun pitäisi tehdä vaikka linjasaneeraus. Viemärit ovat aivan puhki syöpyneet, mutta silti osa asukkaista ajattelee että "Kyllä tämä kestää minun aikani. Nuoremmat voi sitten remontoida sellaiseksi kuin haluavat". Tai että "Meidän kylpyhuone juuri laatoitettiin 15 vuotta sitten. Ei siihen ainakaan saa koskea".
Rakentaminen on paljon muutakin kuin uusien asuntojen rakentamista: Sairaaloita, kouluja, viemäreitä, teitä, tehtaita, voimaloita jne. Uusia ja korjaamista. Vai haluaisitteko olla töissä tai hoidettavana sairaalassa, jossa sairastuu sisäilmasta. Tai toiminta on tehotonta ja vaikeaa, koska esim. nykyiset hoitolaitteet eivät järkevästi mahdu. Tai lapset kouluun, joka on homeessa ja ilmanvaihto surkea. Tai lopetetaan tehdas Suomesta, koska ei rakenneta tarpeellisia tiloja? Tai maksettaisiin yhä kovaa sähkönhintaa, jos ei oltaisi rakennettu voimaloita. Ja nyt korjattaisi olemassaolevia.
Siitä lähtien kun asumistukea ja arava-rakentamista alettiin hyödyntää tienaamisessa. Kavereille urakoita julkisella rahalla jne.
Alahan on puolirikollinen. Helvatisti kaikenlaista suhmurointia, ohivetoja, hämäriä konkursseja ja uusien firmojen perustamisia, orjatyötä, järjestäytyneen rikollisuuden kytkentöjä jne.