Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko kukaan nykypäivänä mitään aitoa? Surua esimerkiksi?
03.09.2023 |
Luin äsken loppuun vuoteen 1965 sijoittuvan kirjan missä yksinäisen ihmisen ainut omainen laskee uurnan maahan. Sanat "elämän pohjalla oleva surumielisyys oli läsnä, hetki lyhyt ja koruton" jotenkin säpsähdyttivät.
Tuli mieleen että sureeko kukaan nykyään edes omaisiaan kun vouhkaaminen jostain ilmastonmuutoksesta ja rasismista vallitsee ihmisten tunne-elämää?
Kommentit (7)
Taitaa olla Ap:ssa vika. Ei ole päässyt kosketuksiin tunne-elämysten kanssa.
Kyllä useimmat, joilla on läheisiä, surevat heidät menettäessään tai jos heille jotain sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei kai kuo mitenkään sulje pois toisiaan?
Minä olen mm. ilmastonmuutoksesta huolissani, mutta kyllä minä surin nuorena kuollutta siskoa. Eihän se ilmastonmuutos liittynyt siskon kuolemaan mitenkään.
Ap, moni meistä kykenee toimimaan usealla eri tasolla. Minä pystyn suremaan kuollutta ystävääni ja isääni ja iloitsemaan lapsestani. Samalla pystyn silti tuntemaan vihaa ja surua yhteiskunnan ongelmista. Sinä voit pitää sitä vouhkaamisena aivan vapaasti, mutta ei se meille muille mikään temppu ole, moniajo
No minä taas en ole tippaakaan huolissani mistään ilmaston muuttumisesta.
Ilmasto muuttuu. Mitä sitten. Ihmiskunta sopeutuu. Niin se on aina sopeutunut. Samoin eläimet. Osa selviytyy, osa ei
Näin se on aina ollut ja tulee olemaan.
Vierailija kirjoitti:
No minä taas en ole tippaakaan huolissani mistään ilmaston muuttumisesta.
Ilmasto muuttuu. Mitä sitten. Ihmiskunta sopeutuu. Niin se on aina sopeutunut. Samoin eläimet. Osa selviytyy, osa ei
Näin se on aina ollut ja tulee olemaan.
Tämä ei kerro sinun tunne-elämästäsi mitään vaan ensisijaisesti siitä, että koulutustasosi ei ole varmaan kauhean korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa, vitutus on varsin aito tunne.
Minä ainakin tunnen ja se on hyvä juttu. Ei pitäisi kaikkea lääkkeillä turruttaa.