Lue keskustelun säännöt.
Minulla on aina kamalat paineet tiputtaa painoa jos tiedän joutuvani näkemään jompaa kumpaa vanhempani. Miten eroon ylipainon häpeästä?
30.08.2023 |
He ovat alkoholisteja ja paljon syöttivät epäterveellistä ruokaa ollessani lapsi. Kun lähti baariin, teki pizzaa tms ja osti kasan makeaa.
Lähes kaikki läheisyys korvattiin herkuilla.
Samaan aikaan pilkkasivat painoa.
Nyt aikuisena edelleen olen syömishäiriöinen.
Haluaisin rangaista itseäni usein syömättömyydellä ja kun en onnistu niin ahdistun. Joka viikkoista tämä tuskailu ja haluan hallita syömistäni.
Olen ylipainoinen ja tiedän, että isäni inhoaa sitä.
Kuulen taas vittuilua kun joudun näkemään hänet. Joko nauraa paskaista naurua painooni liittyen tai sitten kommentoi kun syömme yhdessä.
Tiedän sen jo valmiiksi.
Ahdistaa kun kohta hän täyttää vuosia ja pakko mennä paikan päälle ja viettää aikaa.
En tiedä miten kestän, mitkä vaatteet laitan ja pitäiskö paastota.
Kommentit (10)
Ei ole pakko mennä. Meillä oli samanlaista, ja paljon muuta ikävää myös. En ole nähnyt vanhempiani vuosiin, koska päätin suojella itseäni myrkyllisiltä ihmissuhteilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi itku. Älä mene ollenkaan. Kuulostaa kaikin puolin kamalalta.
Tekisi mieli perua. Kuitenkin täyttää pyöreitä ja tuohonkin on mennyt itseltäni rahaa.
Näen siellä muita tärkeitä ihmisiä.
Yritän ehkä vain jotenkin kestää. Tuntuu, etten ole edes ihminen kun olen lihava (joskus sanonut inhoavansa läskejä naisia, näillä sanoilla).
Pelkään kuulla taas kun nöyryyttää muiden seurassa.
En kestä, en helvetti kestä mutta ehkä on pakko vain yrittää sulkea itsensä ja olla kuin en edes kuulisi.
Muuten on ihan leppoisa kaveri mutta vähän sovinistinen ja minua kohtaan tympeä osaa olla.
-ap
En ollut ylipainoinen, mutta kun lihoin koosta xs ja ikääkin oli tullut ainakin kolmekymmentä, äitini jatkuvasti ihmetteli, miksi olen lihonut enkä ole kokoa xs kuten 17-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän vika lihoaminen, niinpä tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini on kiva, mutta hänellä on kummallinen tapa välillä huomautella painostani. Jos sovitan jotain vaatetta kotona, hän saattaa sanoa, että näytän siinä lihavalta. Ja kun tapasin monen vuoden jälkeen pari vanhaa koulukaveriani ja näytin meistä otetun kuvan äidilleni, hän naurahti ja sanoi, että olette kaikki kyllä saaneet lisää kiloja kouluaikojen jälkeen. En edes ole lihava, vaan BMI on normaalipainon rajoissa.
Kannattaa tiputtaa painoa. Ei kylläkään noiden vanhempien takia, vaan itsesi takia (sydän, verisuoni ja tukielimistön terveysongelmat tulee sitten kun oot 40-50v). Vanhempiin en itse varmaan jaksaisi pitää edes yhteyttä.
Tai no en tiedä millaiset välit sitten muuten on. Kuulostaa aika myrkylliseltä, mutta ehkä isällä on suorasukainen tyyli sitten. Mutta jos edelleen ovat alkoholisteja, niin en ehkä jaksaisi kovin pitää yhteyttä
Itse olin lihava ja laihdutin 37 kiloa. Kukaan ei kyllä pilkannut, mutta en tykännyt peilikuvastani enää. Nuorena olin hoikka ja nykyään hoikka. Jos joku olisi haukkunut lihavaksi, niin oikeassahan tuo olisi ollut. Mutta eipä haukkunut onneksi, eihän se kivaltakaan tunnu varsinkaan läheisiltä kuultuna
Voi itku. Älä mene ollenkaan. Kuulostaa kaikin puolin kamalalta.