Ei alkoholistit- oletteko arkena kännissä?
Kuinka usein?
Olin töissä 11h tänään, puolisolla töissä ravintolassa viihdytettävien ilta. Oli tilannut minulle ruokaa, sauna päällä ja skumppapullo jääkaapissa. Nyt olen syönyt puolet ruoasta, käynyt saunassa, juonut pullon ja kännissä.
Nyt pitää miettiä monelta uskallan autolla töihin.
Kommentit (13)
En juuri koskaan. On yli vuosi siitä, kun olen viimeksi juonut alkoholia. Ei mitään käsitystä, milloin voisit olla ajokunnossa. Varmaan omasta olosta voit päätellä melko paljon.
Arkena joo mutta en sillä lailla että seuraavana päivänä pitäisi olla töissä. En pysty toimimaan kunnolla jos en saa kunnon yöunia alle ja alkoholi pilaa ne multa. Jos ei tarvitse herätä minkään erityisen takia niin toki sitten maistuu.
Joskus Juon viiniä myös arkisin, mutta en mihinkään varsinaisiin känneihin asti. Töissä oltava kuitenkin skarppina kasilta aamulla.
Pyrin välttämään humaltumista niin arkena kuin viikonloppunakin. Suoranaisessa kännissä en ole käytännössä koskaan.
Olen humalaksi laskettavassa tilassa ehkä kolme kertaa vuodessa, uutenavuotena, vappuna ja Euroviisuja katsoessa (finaali - ei niitä voi selvin päin katsoa). Työpäivinä en koskaan, enkä koskaan, jos seuraavana päivänä on työpäivä. Vaikka työnantaja tarjoaisi.
Lähinnä siksi, etten pidä alkoholista. En myöskään pidä siitä, että menettäisin kontrollin, joten se maksimissaan kolme (alkumalja, yksi kaato ruuan kanssa ja jälkiruuan kanssa lasi kuplivaa) on riittävästi.
Aika paljon tulee juotua arkenakin.
Viikonloppuisin sitten kokkelia ja svimbaa.
Joskus herskaa.
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen ongelma.
En juo ikinä itseäni känniin, oli arki tai viikonloppu.
Yksi lonkero. Siihen se jää.
Näihin ketjuihin tulee aina joku tällainen kullimuumi leijumaan juomattomuudellaan ja yrittää asettua muiden yläpuolelle.
Juon viikonloppuna vaiin jos juon. Nyt ei ehdi juomaan pariin kuukauteen koska on viikonloppuisinkin paljon tekemistä.
Kolmekymppisenä olin aivan alkoholisoitunut mutta nyt juon vähän harvemmin, useammin illalla selvin päin kuin ottaneena. En ymmärrä miten olen selvinnyt niin vähin vaurioin niin järkyttävästä juomisesta nuorena aikuisena. No kun elin lähes koko ajan sinkkuna ja suku ei välittänyt pätkääkään niin paljon sai tehdä oman onnensa nojassa. Aika surullista lopulta.
Juon silloin kun tekee mieli. Ihan sama mitä päivää kalenteri näyttää.
Saatan ollakin, jos arkipäivänä ei ole töitä. Voin jopa lähteä mökille tai risteilylle.
Etenkin viime vuosien etätyön aikana oli paljon päiviä, ettei asiakastapaamisia ollut. Eikä edes Teams-palavereja aamusta. Silloin saattoi arkenakin dokata kohtuudella, jos ei ollut töitä rästissä. Kaikkien työmäärä kun ei pysy vakiona päivästä toiseen.
Positiivinen ongelma.
En juo ikinä itseäni känniin, oli arki tai viikonloppu.
Yksi lonkero. Siihen se jää.