Vetäytyvätkö ihmiset syksyllä omiin oloihinsa vai mikseivät pidä yhteyttä?

Moukka!



Sinä, sinä ja taas sinä.

Olen kutsunut, muttei vain tule!

ap

Kesällä tavataan sukulaisia, reissataan, grillataan, ollaan sosiaalisia. Ehkä hän on oppinut nauttimaan olostaan, harrastaa kotona, ei tunne enää oloaan yksinäiseksi, on vain yksin ihan halustaan.



Joskus ystävyyksistä myös kasvaa eroon. Ei jaksa enää, ei ole yhteistä.

Ehdota ystävällesi vaikka yhteistä kävelylenkkiä tai lounasta jossain lapsiystävällisessä paikassa. Kyllähän noita keinoja on, jos vaikka ei halua kotona vaan olla.



Harmi juttu, jos todella on niin, ettei hän enää halua pitää yhteyttä. Olisitko voinut loukata häntä jotenkin...? Soita sinä hänelle ja kysy kuulumisia.

Olen ehdottanut että menisimme joskus syömään yhdessä tmv mutta ei hän lähde. Yhdessä puistoon lasten kanssa - ei lähde. Pyytänyt kahville - ei tule. Tapaamme vain lastemme synttäreillä. Muuten viestittelemme. Ja nyt viestit yhtäkkiä vähentyneet selkeästi.

Olemme tunteneet muutaman vuoden ja koko aikana hän ei ole kertonut itsestään juurikaan mitään.

ap

Miksi ihmeessä roikut ihmisessä, joka ei halua sinulta mitään eikä halua antaa sinulle yhtään mitään??

hän viestitteli hyvin usein, eli useimmiten hän viestitti ensin minulle. Monta kertaa viikossa ellei jopa päivittäin. Nyt viestit yhtäkkiä harventuneet selvästi jne.

Mielestäni olemme tulleet hyvin juttuun ja olleet melko saman oloisia ihmisiä.. en tiedä, missä nyt mättää.

ap

Valo vähenee ja olo synkistyy

mutta siksipä juuri olisi piristävää tavata häntä ja kahvitella / jutella ym...!

ap

jos on useampia koululaisia, niin melkein joka päivä jotain: vanhempainillat, open kanssa keskustelut, hammas- ja terveystarkastukset, harrastusten aloittaminen, läksyihin patistaminen (kesän aikana rutiinit unohtuu), kaverien kyläily lisääntyy jne. Lisäksi lapset alkaa tuoda pöpöjä kotiin ja sairastella. Ainakin näin työssäkäyvästä tuntuu että kaikki aika, työajan joustot ja energia kuluu näihin. Talvella alkaa rutiinit olla taas hallussa ja nuo ylimääräiset hommat hoidettu.

Eikö kyseinen äiti lähde edes päivällä mihinkään lasten kanssa? Jos hänellä on koululaisia, niin iltapäivät koulun jälkeen tosin voi mennä koululaisten vastaanottamisessa, välipalassa ja läksyissä. Illat kuluu helposti lasten harrastuksissa ja tosiaan vanhempainiltoja yms. riittää.



Syksyllä alkaa myös tautikierre, jossa helposti menee aikaa. Ja juuri kun on saanut lapset kuntoon voi olla että joku välttelee ettei tule uutta tautia.



Luulisi kuitenkin että kaverisi ehtii viestejä laittaa, vaikka muuten ei ehtisi nähdä. Samoin voi edes kertoa miksi ei onnistu näkeminen. Toisaalta jos on noin passiivinen, niin voi olla masentunut tai liitossa ongelmia.

Keäsisin olen aktiivisempi ja kyläilen mielelläni. Talvella hoidan vain pakolliset kuviot pääasiassa.

Olen huomannut saman kuin sinä, ap. Hiljaista on.

palstailee. Käsittämättömiä vastauksia. En tiedä ap mikä sun kaverillasi on, mutta koulujen alettua mun kaikki iltani ovat menneet lasten läksyihin ja kotitöihin. En ehdi edes puhelua kaverille soittaa, sitten on mentävä aikaisin nukkumaan kun aamulla herätään aikaisin. Mitään ihmeellistä ei meidän perheessä ole, lapsilla 1 harrastus per pää, mutta aika vaan menee ihan käsittämätöntä vauhtia. Toivoisi et olis enemmän aikaa edes lasten kanssa ulkoilla, lukea yhdessä, hellitellä heitä. Kun lapset oli pienempiä, heissä oli enemmän hoitamista, mutta aikaa oli silloin jostain syystä enemmän. Ja toinen juttu; mä kyllä tykkään käpertyä kotiin syksyllä. Mutta siihenkin jää niin vähän aikaa. KOululaiset tarvitsevat yllättävän paljon huomiota ja tukea. Ja syksyllä arki, pimeys, kylmyys väsyttääkin..