Miesystävä vain tekstaa, ei soita
Olen kyllästynyt tähän. Olen ilmaissut asian hänelle, mutta aikaa soitteluun ei vain löydy. Haluan puhua puhelimessa, kuulla hänen äänensä, koska on ikävä.
Mikä ratkaisuksi? Omien tunteiden ja pettymyksen nieleminen?
Kommentit (36)
Kirjoittelu on mukavaa, jää kivoja juttuja talteen, kuten jos mies kirjoittaa "olet ihana" Itse tykkään ilmaista itseni enemmän viestein kuin soittamalla. Voi laittaa tunteita kuvaavia emojejakin. 😘
Kai se vielä vastaa sun kaikkiin viesteihin "ok"? 😆
Mun mies pelkää puhua puhelimessa ja soittaa todella harvoin. Tekstaillaan kun ei voi nähdä. Oon jo tottunut. Yhdessä oltu 8 vuotta.
Jospa sillä on toinenkin nainen. Tekstailla voi missä vaan, puhuminen vaikeampaa.
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Mies on kuin minä. Olen siis kaukosuhteessa, mutta en ole juurikaan soitellut, josta naisystävä närkästyi.
Epäröin soittamista kun yliajattelen etukäteen sitä, että riittääkö puheenaiheita/puhuttavaa ja nimenomaan sitä että riittääkö mulla tarpeeksi kerrottavaa omasta elämästäni.
Naisen mielestä en ollut kiinnostunut hänestä, mikä oli väärä johtopäätös.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Vierailija kirjoitti:
Mies on kuin minä. Olen siis kaukosuhteessa, mutta en ole juurikaan soitellut, josta naisystävä närkästyi.
Epäröin soittamista kun yliajattelen etukäteen sitä, että riittääkö puheenaiheita/puhuttavaa ja nimenomaan sitä että riittääkö mulla tarpeeksi kerrottavaa omasta elämästäni.
Naisen mielestä en ollut kiinnostunut hänestä, mikä oli väärä johtopäätös.
Jessus. Oletko kirjolla? Eihän siinä puhelimessa tarvita kertoa omasta elämästään vaan mitä milloinkin kuuluu. Silloin, kun itse seurustelin nykyisen avokkini kanssa, soittelimme päivittäin. Joskus puhelu kesti vain muutaman minuutin, joskus kymmeniä minuutteja, kun innostuimme keskustelemaan jostain ajankohtaisesta asiasta.
Riittääkö sinulla puheenaiheita sitten silloin, kun vietätte yhdessä aikaa? Miten se eroaa soittelemisesta?
Vierailija kirjoitti:
Jospa sillä on toinenkin nainen. Tekstailla voi missä vaan, puhuminen vaikeampaa.
Aivan, voi myös muuten esittää olevansa jossain muualla tekemässä jotain muuta kuin itse asiassa on.
Aikoinaan töiden jälkeen kävin usein muutamalla ja sen jälkeen tekstasin suhteelle kuulumiset, jotta totuus kaljoittelusta ei kuuluisi äänestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Voihan sitä olla yleisesti huono puhumaan puhelimessa, itsekin tulee enempi viestejä laitettua, jos ei mitään kiireellistä asiaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Voihan sitä olla yleisesti huono puhumaan puhelimessa, itsekin tulee enempi viestejä laitettua, jos ei mitään kiireellistä asiaa ole.
Kertoo paljon sopivuudesta parisuhteeseen yleisemminkin, sillä suhdetta ei voi hoitaa tekstareilla, vaaditaan myös puhumista.
Kerran jälkeen poistuisin. Etsi vastaava mätsi. Tällä kertaa käytä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Voihan sitä olla yleisesti huono puhumaan puhelimessa, itsekin tulee enempi viestejä laitettua, jos ei mitään kiireellistä asiaa ole.
Kertoo paljon sopivuudesta parisuhteeseen yleisemminkin, sillä suhdetta ei voi hoitaa tekstareilla, vaaditaan myös puhumista.
Ja ennen kaikkea näkemistä.
Kenenkään ei tarvitse tyytyä puhelin suhteeseen.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Mies on kuin minä. Olen siis kaukosuhteessa, mutta en ole juurikaan soitellut, josta naisystävä närkästyi.
Epäröin soittamista kun yliajattelen etukäteen sitä, että riittääkö puheenaiheita/puhuttavaa ja nimenomaan sitä että riittääkö mulla tarpeeksi kerrottavaa omasta elämästäni.
Naisen mielestä en ollut kiinnostunut hänestä, mikä oli väärä johtopäätös.
Ootko nyt uuden naisen kanssa? Menneessä aikamuodossa käytetään olin muotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Voihan sitä olla yleisesti huono puhumaan puhelimessa, itsekin tulee enempi viestejä laitettua, jos ei mitään kiireellistä asiaa ole.
Kertoo paljon sopivuudesta parisuhteeseen yleisemminkin, sillä suhdetta ei voi hoitaa tekstareilla, vaaditaan myös puhumista.
Ihan eri asia kuin soittaminen. Parisuhteessa voi puhua harvakseltaan kun on asiaa mutta soittamisessa pitää sanoa vauhdilla asiat.
Puheluja on vaikeampi selittää vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vaan pidä puhelimessa puhumisesta? Minäkään en soita juuri koskaan kenellekään, jos ei ole pakko. En vaan jotenkin osaa puhua puhelimessa. Ahdistaa jo etukäteen, että mitä sanoa ja mitä jos tulee ahdistava hiljaisuus ja miten puhelu pitäisi lopettaa...
Silloin on kyllä väärän ihmisen kanssa parisuhteessa, jos tulee tuollainen olo.
Voihan sitä olla yleisesti huono puhumaan puhelimessa, itsekin tulee enempi viestejä laitettua, jos ei mitään kiireellistä asiaa ole.
Kertoo paljon sopivuudesta parisuhteeseen yleisemminkin, sillä suhdetta ei voi hoitaa tekstareilla, vaaditaan myös puhumista.
Ihan eri asia kuin soittaminen. Parisuhteessa voi puhua harvakseltaan kun on asiaa mutta soittamisessa pitää sanoa vauhdilla asiat.
Ei kukaan ole määritellyt puhelussa käytettävää puherytmiä. Saa jaaritella ihan niin hitaasti kuin haluaa.
Mies saattaa olla introvertti? Useimmat introvertit inhoavat puheimessa puhumista ja kirjoittavat mieluummin. Kasvokkain tapaaminen ja juttelu on introvertista mukavaa, mutta puhelin on epämiellyttävä.
Seurustelunne on osoittanut, että ette halua suhteelta samoja asioita, joten vedä johtopäätökset ja jatka etsimään miestä, joka haluaa soitella. Sitä vartenhan seurusteluaika on, että nähdään, sovitaanko yhteen!