Mitä mieltä olisitte
Miehenne on sanonut että mennään katsomaan viikonloppuna kihlasormuksia, olen toivonut kihloihin menoa. Kun lähdemme kaupungille ei hän ole edes aikeissa niitä katsoa. Kaikki muut kaupat kyllä kierrettiin vierestäkin.
Itse pahoitin mieleni ja mieheni voivottelee, että miksi olen hiljaa ja tällainen.
Mutta itselle tärkeää olisi, että lupauksista pidetään kiinni.
Koko viikon odotin kuin kuuta nousevaa, että vihdoin se tapahtuu kun niin hänen puheistaan ymmärsin, mutta ei tyhjiä lupauksia vain.
Pahoitinko mieleni turhasta?
Kommentit (12)
Et varmaan hänelle sanonut asiasta
Ei ole vielä kosinut, puhuttiin että mennään yhdessä katsomaan sormuksia mahdollista kihlautumista varten
Kenen kanssa siis toivot meneväsi kihloihin? Kun mieskin jo löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Siis hän on kosinut sinua jo, so. pyytänyt naimisiin kanssaan, mutta sormukset ovat vielä hankkimatta? Eihän kihlaukseen edes tarvita sormuksia.
Eikä naimisiin menoonkaan... ei meillä ollut sormuksia ja hyvin on liitto kestänyt 1985 lähtien, toki yhdessä olemme olleet 1972 alkaen.
Kummankaan työn takia ei mahdolista pitää töissä sormuksia ja sama juttu vapaalla harrastusten takia ja kun en ole ikinä ollut kiiltävän perään, niin miksi hankkia
Ei ole vielä kosinut, puhuttiin että mennään yhdessä katsomaan sormuksia mahdollista kihlautumista varten
Kannattaa mököttää, ettei tarvitse puhua.
Ero vai jatko? Mies puhuu mitä sattuu, eikä edes muista mitään. Aiheuttaa pettymyksiä jatkossakin? Valehteleeko ihan ja maalailee mielikuvia? Vai unohti ja on kuin puupökkelö. Törkeää. Sanotusta pidetään aina kiinni! Jos ei pidä, pitäisi olla selitys riittävän ajoissa. Odotit ja petyit kauheasti. Jos asia ei merkitse mitään hänelle, miksi horisee.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä kosinut, puhuttiin että mennään yhdessä katsomaan sormuksia mahdollista kihlautumista varten
Siis hän sanoi, että "mennään katsomaan sormuksia, koska mahdollisesti pyydän sinua menemään naimisiin kanssani"?
Minkä ikäisiä olette? Mikä koulutustaso?
Kannattaa suhteen noin alkuvaiheessa opetella avaamaan suunsa.
Puhut tunteesi miehellesi mistä hän muuten voi ne tietää?
Siitä voit aloittaa.
Ei sitten käynyt mielessäsi ollenkaan mainita mitään niistä kihlasormuksista, vaikka pahoitit mielesi.
Ei kannata jatkaa tuossa suhteessa, kun keskinäinen kommunikaatio on tuota tasoa.
Siis hän on kosinut sinua jo, so. pyytänyt naimisiin kanssaan, mutta sormukset ovat vielä hankkimatta? Eihän kihlaukseen edes tarvita sormuksia.