Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Masennuksesta neljättä viikkoa sairauslomalla =(

Vierailija
14.10.2010 |

Onhan tässä ollut sulettelmista, tiedä sitten kuinka pitkäksi tämä vielä venyy =(



Onneksi uskalsin oireideni kanssa mennä lääkäriin mutta en kyllä masennusta odottanut "tuomioksi" luulin että paniikkihäiriö mutta että myös masennus.



Päivä kerrallaan eletään ja toivon että vielä tänä vuonna pääsisin takaisin töihin. =)

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kivahan se sitten oli palata toipuneena töihin, tai aluksi työkokeiluun.

Vierailija
2/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmat sairaudet johtuvat samasta syystä. Ne ovat usein yhtäaikaa ja toisaalta paniikkihäiriö ymmärrettävästi altistaa masennukselle. Voimia sinulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeesti? siis 2 ja puol VUOTTA?



Mulla loppuu saikku marraskuun alkuun... sit oon ollu puoltoist kuukautta, toiveissa olis palata sillon takas...



ap

Vierailija
4/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin aluksi saikulla 4kk ja sitten kesälomat päälle 2kk. Palasin töihin, mutta liian aikaisin.

Ehdin olla töissä kuukauden, kunnes oli pakko jäädä pois. En ollut toipunut riittävästi. Sitä seurasi 11 kk saikku. Vasta sen jälkeen olin toipunut riittävästi.

Älä tee suunnitelmia. Vaikka onhan se hyvä että niitä on. Kaikessa rauhassa. Lääkärit osaa. Hyuvät lääkkeet, terapia ja saikku.

Vierailija
5/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

seitsemättä vuotta diagnoosilla masennus/ vakava masennus, oikeissa töissä en ole ollut ollenkaan, väillä vain hanttihommissa joissa ei tarvitse käyttää aivoja, opintoja olen tehnyt laahaten. Masennuksesta ei aina parane kahdessa viikossa niin kuin julkimot tekee.

Vierailija
6/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö olekkin kannustavaa lukea tältä palstalta, että teidän täytyisi vaan reipastua ja lähteä lenkille?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

saitko lääkkeitä?

Vierailija
8/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä pidä kiirettä. Kannattaa tehdä asioita jotka antavat voimia ja hyvää mieltä. Jos työstä sitä ei saa, miksi sinne olisi kova kiire takaisin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö olekkin kannustavaa lukea tältä palstalta, että teidän täytyisi vaan reipastua ja lähteä lenkille?

kaikki kliseet on kuultu moneen kertaan niin netissä kuin live- elämässäkin- luuleeko ihmiset, että minäkin olen niin tyhmä, etten kaikkien näiden vuosien aikana ole kokeillut ihan kaikkea mistä voisi olla apua, enkä vaan istu kiikkustuolissa ihmettelemässä? En minä nyt vapaaehtoisesti ole vuosikausia ilman tunteita, elämäniloa ja energiaa, en ole masokisti.

Vierailija
10/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt meni kolme päivää kun vaan nukuin, tänään ollut hyvä päivä ja kaikki (muka) ok.



Vieläkään en oikeen ite tiodosta tätä masennusta kun mulle ne oireet tuli niin fyysisinä, kipuja, huimausta, muisti/puhe häiriöitä, ahdistusta, sydämetykytystä yms...



Luulin pelkäksi paniikkihäiriöksi, mutta sitten kun lääkäri sanoi että masennus niin ekat pari viikkoa meni saikulla siihen että en hyväksynyt sitä että en pysty tekemään asioita, nyt olen sen hyväksynyt/tajunnut.



Kai mä jotenkin vaan toivon että marraskuun alussa olisin kykenevä jo töihin ja ne tarvii mua siellä =(



Kyllä mä tiedän että se saikku voi vielä jatkua ja saakin jos lääkräit niin sanoo, tällästä olotilaa en enää koskaan tämän jälkeen haluais kokea =(



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta se lisäâ toipumisen mahdollisuuksia, jos jaksaa hiukan edes toivoa ja suunnitella elämâä eteenpäin. Toinen on tietysti sitten, jos on niin ylikierroksilla, ettei osaa hellittää ja siksi toivoo koko ajan pääsevänsä takaisin normaalirytmiin. Mutta et kuulosta siltä ainakaan kirjoitukseksi perusteella. Tärkeintä on että ei kuormita itseään liian nopeasti liikaa, eli parhaassa tapauksessa tuollaisen läpikäynti suojaa uudelta sairastumiselta, kun on tarkempi itsensä ja omien tarpeidensa ja ajankäytön suhteen. Olennaista on siis ratkaista ne sairautta aiheuttavat tekijät arjesta, jotta kuormitus voisi olla sopivampi. Muutenhan sitä on pian taas samassa pisteessä.

Vierailija
12/12 |
14.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että mun eo tarvii yksin jaksaa kakkea kantaa ja tehdä, että myös minä voin sanoa ei ja että kaikkia sanomisia ja toisten tekemisiä ei tarvii ottaa mitenkään henkilökohtaisesti.



Välillä on huonoja päiviä monta putkeen aj sitten yks päivä kun menee ihan ylikierroksilla, mutta tiedän että se kuuluu tähän sairauteen.



Haluan myös että tästä puhutaan, tää ei oo mikään salaisuus,( vaikken sitä facebookissa oo kertonutkaan) mutta on hyvä että tästä puhutaan avoimesti koska mä en itse tajunnut että masennuksen oireet voi olla näin fyysisiä, vaan kuvittelin etät vähän niin kuin jossain kauniissa ja rohkeissa että itken yksin pimeessä monta päivää enkä pääse suihkuun yms.



Vaikka kyllähän joillain tämä voi ilmetä juuri sillä tavalla, mutta ei mulla, kaiken olen hoitanut niin kuin ennenkin tuli vaan kaikia kipuja ja väsymystaä yms mitä jo aiemmassa viestissä kerroin.



ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän seitsemän