Onko joku parantunut mustasukkaisuudesta?

Eroamalla

Kasvattamalla omaa itseluottamusta

Oma itseluottamus ja itsetuntemus kuntoon.

Ei muuta keinoa.

Kutsutaan kaiketi myös henkiseksi kasvuksi.

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamalla omaa itseluottamusta

Millä tavalla se onnistuu? Terapialla? Ulkoista olemusta muuttamalla?

Olen kärsinyt pahasta mustasukkaisuudesta joskus nuorena. Nyt olen ollut yli vuosikymmenen hyvässä ja turvallisessa parisuhteessa, mutta viimeisten päivien aikana vanha tuttu mustasukkaisuus lävähtänyt naamalle täysin yllättäen. En ymmärrä mitä minussa tapahtuu. Joku vanha trauma aktivoitunut?

Ap

Tajuamalla että ketään et voi pitää väkisin ja jos hän on mennäkseen niin antaa mennä. Tämän ymmärtämiseen meni jokunen vuosi seurustelun alkussa. Sen jälkeen en ole ollut mustasukkainen ja yhdessä ollaan oltu yli 25 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Tajuamalla että ketään et voi pitää väkisin ja jos hän on mennäkseen niin antaa mennä. Tämän ymmärtämiseen meni jokunen vuosi seurustelun alkussa. Sen jälkeen en ole ollut mustasukkainen ja yhdessä ollaan oltu yli 25 vuotta.

Mikä sinua auttoi tämän oivaltamisessa? Järjellä ajatellen se on juuri näin, mutta tunnetasolla tosi hankalaa.

Ap

En kyllä enää muista ehkä aika ehkä just sen itsetunnon vahvistuminen ja sen oivaltaminen että sitä pärjää tarpeen vaatiessa myös yksin. En toki pidä miestäni itsestään selvyytenä eikä hän minua vaan kunnioitamme molemmat toisiamme ja voimme luotaa toinen toiseen. Kaikkea ei tarvitse myöskään tehdä yhdessä vaan elämää on kodin ulkopuolellakin.

Itsetunnosta tai oikeastaan sen puutteesta johtuu. Kun itsensä hyväksyy niin uskoo riittävän sä myös toiselle. Ei siinä psykiatria tarvita vaan vähän itserakkautta. Voiko mustasukkaisena edes oikeasti rakastaa toista?

Lopettaa sen pirujen maalaamisen seinille ja luottaa, että tulevaisuus kantaa. Jos menee suhde katku niin sitten vaan uutta lukua kehiin. Kyllä sen suhteen saa mustasukjaisuudelka hyvinkin pian tuhottua.

Useita suhteita läpikäyneenä voin sanoa, että toiset kumppanit saavat esiin mussa sen mustasukkaisuuden ja toisten kumppanien kanssa taas en oo pätkääkään mustasukkainen.

Se, kenestä olin mustasukkainen ja jopa vainoharhainen oli tällainen flirtti tyyppi. 

Se, kenen kanssa taas oli rauhallista enkä kokenut mustasukkaisuutta, se oli sellainen hiljainen introvertti.

Että sopii myös miettiä, että ei itsessä välttämättä ole vikaa, vaan kumppani ei oo sulle välttämättä vaan sopiva, jos sen kanssa tulee järkyttävät mustasukkaisuudet. Esim. se mun flirtti äijä heitteli rivoakin vitsiä mun edessä toisille naisille, jäi kiinni uusien naisten lisäämisestä somessa, kirjoitteli toisten naisten kanssa, oli p*rnoaddikti ja niin pois päin. Joo, koin mustasukkaisuutta enkä syytä itseäni siitä. Syytän miestä siitä, hänen käytös sai mussa aikaan niin ahdistavaa mustasukkaisuutta, että se oli yhtä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamalla omaa itseluottamusta

Tämä.

Mulla menee kausittain, välillä olen enemmän mustasukkainen, välillä vähemmän. Mustasukkaisuudelle on ollut syytäkin, joten ei siitä niin vaan eroon pääse. Pariterapia on auttanut jonkun verran ja välillä vaan oma itsetuntokin on parempi. Välillä sitten taas ei. Johtuu monesta asiasta.

Rakkaus kuitenkin pitää yhdessä ja sen ymmärtäminen että ei meistä kumpikaan ole täydellinen. Se että "menee jos on mennäkseen" ei ole minulla kyllä toimiva konsti ollenkaan :D

Meillä mustasukkaisuuden kanssa on vaan opittu elämään. Se vaikuttaa joissain asioissa, joissain ei. Joskus aiheuttaa riitaa, joskus ei. Se on vaan normaalia elämää.

Jos aloittajan mies ei ole nitenkään aiheuttanut mustasukkaisuutta vaan tunteet tulee varmuudella jostain kaukaa, suosittelen käymään juttelemassa joko pari- tai yksilöterapiassa. Sieltä saa hyviä vinkkejä ja oivalluksia. Tsemppiä!

Ne mustasukkaiset ovat hyviä luomaan piruja seinille puolison suhteen. Heidän omat reissut eivät taida kestää päivänvaloa. Siksi epäilevät toistakin. Usein aivan syyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ne mustasukkaiset ovat hyviä luomaan piruja seinille puolison suhteen. Heidän omat reissut eivät taida kestää päivänvaloa. Siksi epäilevät toistakin. Usein aivan syyttä.

Ei kaikilla ole mitään "reissuja" .

upupup

uöjöiöiö

Vierailija kirjoitti:

Ne mustasukkaiset ovat hyviä luomaan piruja seinille puolison suhteen. Heidän omat reissut eivät taida kestää päivänvaloa. Siksi epäilevät toistakin. Usein aivan syyttä.

Niin ja sitten taas joskus mustasukkaisuus on ihan syystä johtuvaa, esim. toisen valehtelusta. Sellainen aiheuttaa ns. piruja seinille, sehän on selvää. Ja sen ymmärtää se valehdellut osapuolikin. Menemisistä keskustellaan jne.

Mutta ei tällaisen takia tarvitse parisuhdetta heittää menemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamalla omaa itseluottamusta

Tämä.

Joo, tämä. Mut silti tää on niin ärsyttävä neuvo. Jokainen tajuaa tämän ja kasvattaisi heti itseluottamustaan mielellään, jos vaan edes yksi tätä neuvoa jakava ihminen maailmassa joskus kertoisi että miten.

Juuri niin, ei se itseluottamuksen hankkiminen niin yksinkertaista ole, jos ei sitä ennestään löydy. Olen ajatellut että noin tokaisevilla on se vahva itseluottamus luotu jo lapsena, se on itsestäänselvyys. Sitten on ne toiset joille jo lapsena on toitotettu ettet ole mitään eikä susta tule mitään. Siitä on vaikea nousta.

Suoraan sanoen, en edes haluaisi elää suhteessa jossa itse, itseluottamusta puhkuen, ajattelisin että toinen menee jos on mennäkseen ja ihan sama.