Miten saada isä menemään lääkäriin?
Ollaan oltu sisarusten ja muiden kanssa jo pidemmän aikaa huolissaan isästä, mutta nyt viikon aikana vielä enemmän. Isä ei oikeastaan jaksa mitään, ei oikein syö, ei käy suihkussa, ei halua puhua. Pelkään että isä tekee itselleen jotain, vaikkei ainakaan vielä ole mitään sellaista sanonutkaan.
Kommentit (13)
Kannattaa soittaa johobkin paikkakunnan terveysneuvontaan, sieltä saa tietoa.
Jos teillä on rahaa, varatkaa isällenne puhelinvastaanotto aika psykiatrille, vaikka terveystalosta. Lääkäri soittaa isälle ja määrää lääkettä tms hoitoa. (maksaa 250-300 euroa). Jos varaa on, voitte varata näin myös terapia aikoja vaikka etänäkin.
Jos rahasta on tiukkaa, varaatte isällenne ajan terveyskeskuksesta lääkärille tai mielenterveyspuolen vastaanotolle. Huolehditte että isä menee ajallaan käymään siellä ja hakee määrätyt lääkkeensä. Hyvä olisi vaikka mennä vaikka mukaankin vastaanotolle, että tilanteen totuus avautuu myös lääkärille. Moni mies tyypillisesti vähättelee oireitaan ja vaikeuksiaan.
Jos tilanne on akuutti ja isänne vaikuttaa itsetuhoiselta, sitten viette hänet sairaalan päivystykseen tai soitatte ambulanssin hakemaan. Silloin riskinä on jo todella, että voi vahingoittaa itseään.
Kun saa uuden lääkityksen, on tärkeää aluksi vahtia että isänne todella syö hänelle määrätyt lääkkeet.
Isänne todennäköisesti tarvitsee tilanteesta yli pääsemiseksi lääkitystä, läheisten tukea ja kenties terapiaa. Mahdollisuuksien mukaan yrittäkää houkutella häntä seuraanne johonkin hänelle mielekkääseen tekemiseen, kuten kalastamaan, urheilemaan, ostoksille, luonnon helmaan jne.
Täällä myös paljon neuvoja ja apua kriisitilanteisiin ja mielenterveysongelmiin:
Täysin normaalia surra kovastikin isoja menetyksiä. Voisiko isällenne saada lääkärin kotikäynnille? Tarkoitan yksityistä. Helsingissä on omassakin kaupunginosassa autoilla kulkeva kutsuttava kotilääkäripalvelu. Käytin sitä isäni menehdyttyä ja äidin surun takia kunnon huononnuttua. Oli alkanut kuivua ja paha tulehdus silmässä.
Ihana lääkäri täysin ilman kiirettä ja äitini ehdoilla tutki hänet. Minulle sitten äidin kuulematta antoi hoito-ohjeet ja reseptit, joiden lääkkeet oli heti haettava. Klo oli 23 ja pyhäinpäivänpäivä, mutta onneksi täällä aina joku apteekki päivystää. Tottelin hieman järkyttyneenä lääkäriä ja tulehdus nopeasti hieman asettui, mutta yritäpä saada ihminen juomaan tarpeeksi nestettä, kun mikään ei huvita eikä maistu. Lääkärin ohjeen mukaan soitin ambulanssin viemään äidin sairaalaan tiputukseen. Kotiuduttuaan joi kiltisti enemmän nesteitä ei siis pelkkää vettä.
Kiitos, noista mieli-sivuilta löytyy näköjään kaikkea hyödyllistä. Kotilääkäripalvelukin kuulostaa hyvältä ja voisi sopia tilanteeseen. Tilanne on siis tosiaan se, että isä on vaan kotona, ei halua lähteä mihinkään. Nousee sängystä tai sohvalta yleensä vaan käydäkseen vessassa. Kaikista perusjutuista joutuu muistuttelemaan ja patistelemaan, syömisestä, juomisesta ja vaikka siitä suihkussa käymisestä. Koko ajan on myös sellainen tunne että isää ei voi jättää yksin. Isä on kuusikymppinen ja työelämässä.
Tilannepäivitys. Isä on aamulla käynyt lääkärissä, mutta nyt kotona, vaikka kertonut lääkärissä mm. itsetuhoisista ajatuksista. Mutta kun perusteita hoitoon ei ollut koska isä itse ei halunnut eikä muut kriteerit täyttyneet. Unilääkkeitä sai unettomuuteen. Sovittu että seurataan ja seuraava käynti sovittu maanantaille. Kyllähän me nyt periaatteessa pärjätään, mutta kuitenkin.
Suruaika on raskasta ja sitä voi pitkittää tuttu ympäristö, tutut askareet, valokuvat, kaikki mitä on tehty vuosikaudet yhdessä ja nyt ei toista olekaan ja kaikki tuntuu oudolta ja turhalta ilman läheistä. Ja kun hän kerran jo puhuu kuolemasta, vaara on todellinen, suru on liian raskas kantaa ja liian vaikeata siitä selviytyä. Lääkitys voi jäädä ottamatta. Jos vain mahdollista, hänen pitäisi päästä asumaan hetkeksi johonkin muualle, tai sitten sairaalaan, kunnes vointi paranee ja varsinkin lääkkeet tulevat otetuiksi. Vielä mielellään jutteluseuraa miehistä, jotka ovat kokeneet yksinjäämisen aikoinaan ja miten he siitä selvisivät.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, noista mieli-sivuilta löytyy näköjään kaikkea hyödyllistä. Kotilääkäripalvelukin kuulostaa hyvältä ja voisi sopia tilanteeseen. Tilanne on siis tosiaan se, että isä on vaan kotona, ei halua lähteä mihinkään. Nousee sängystä tai sohvalta yleensä vaan käydäkseen vessassa. Kaikista perusjutuista joutuu muistuttelemaan ja patistelemaan, syömisestä, juomisesta ja vaikka siitä suihkussa käymisestä. Koko ajan on myös sellainen tunne että isää ei voi jättää yksin. Isä on kuusikymppinen ja työelämässä.
Miten isä käy töissä? Yhteys työterveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, noista mieli-sivuilta löytyy näköjään kaikkea hyödyllistä. Kotilääkäripalvelukin kuulostaa hyvältä ja voisi sopia tilanteeseen. Tilanne on siis tosiaan se, että isä on vaan kotona, ei halua lähteä mihinkään. Nousee sängystä tai sohvalta yleensä vaan käydäkseen vessassa. Kaikista perusjutuista joutuu muistuttelemaan ja patistelemaan, syömisestä, juomisesta ja vaikka siitä suihkussa käymisestä. Koko ajan on myös sellainen tunne että isää ei voi jättää yksin. Isä on kuusikymppinen ja työelämässä.
Miten isä käy töissä? Yhteys työterveyteen.
Isä on yrittäjä, joten en oikeastaan ole varma hänen työterveydestään. Kuitenkin, lääkärissä on tosiaan käyty tänään. Tuloksena unilääkkeitä ja toinen aika ensi viikolle. Muuhun hoitoon ei ollut perusteita.
Taustalla siis on isän vaimon ja meidän yhden sisaruksen kuolema nyt kesällä.