Yhteisen päätöksen kumoaminen

Haluaisin kolmannen lapsen, mutta sovittiin miehen kanssa toisen lapsen jälkeen että tämä oli sitten tässä, enempää ei tule. Olen kuitenkin alkanut potemaan (salaa) vauvakuumetta, mutta tiedän että mieheltä tulee ehdoton ei jos menen ehdottamaan uutta lasta. Elänkö nyt miehen toiveiden ja laatimamme sopimuksen mukaan vai koitanko kääntää miehenkin pään? Mikä olisi paras keino siihen? Entä olisiko parempi että käännän oman pääni, unohdan oman biologisen kelloni (se kun saattaisi olla helpompi toteuttaa) ja nautin jo olemassa olevista lapsistani, he kun alkavat olla jo isoja lapsia ja kaikesta vauvoihin liittyvästä on päästy eroon. Elämä on nyt helppoa, ehkä vähän liiankin. Ei enää yövalvomisia, ei enää vaipanvaihtoa, ei enää korvia huumaavaa itkua...mutta ei enää ensihymyä, ensiaskeleita, puhumaan oppimista, söpöjä vauvan vaatteita, vauvan tuoksua. Oih, kun mietin sitä vauva-aikaa meinaa ihan sydän särkyä, ikävöin sitä aikaa...