Lapsilisästä lahjaveroa!

Lapsilisälain mukaan lapsilisä on tarkoitettu maksettavaksi lapsen huoltajalle lapsen elatusta varten. Se on suuruudeltaan 100–182 euroa kuukaudessa lasta kohden, riippuen perheen lapsiluvusta.

Poikkeustilanteissa lapselle itselleen

Kelan tilastoista ilmenee, että lapsilisät maksetaan pääasiallisesti äideille. Vuonna 2009 kaikista lapsilisän saajista miehiä oli vajaat viisi prosenttia, noin 28 500. Näistä miehistä liki puolet oli yksinhuoltajia. Lapsilisä voidaan maksaa myös muulle kuin vanhemmalle, esimerkiksi sosiaalihuollon toimielimelle tai vaikkapa mummolle, jos lapsi asuu mummon luona ja on tämän huoltama.

Poikkeustapauksessa lapsilisä voidaan maksaa myös 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. Tällöin lapsi usein asuu itsenäisesti. Menettely edellyttää, että Kela kuulee kunnan sosiaalilautakuntaa ennen päätöstä. Ilmiö on harvinainen: esimerkiksi vuonna 2009 lapsilisä maksettiin suoraan vain 50 lapselle.

Huoltaja on lapsilisän juridinen nostaja

Osa vanhemmista ilmoittaa lapsilisän maksamista varten lapsen oman tilinumeron, mihin Kela ei erityisesti puutu. Kaikki samalle henkilölle myönnetyt lapsilisät maksetaan kuitenkin samalle tilille.

– Vaikka tilinumero olisi lapsen, lapsilisän juridinen saaja on huoltaja, muistuttaa Kelan lakimies Ulpu Juvalainen. Tällä on merkitystä, jos lapsilisää joudutaan perimään takaisin vaikkapa ulkomaille muuton vuoksi.

Muista huomioida lahjavero

Perhe saattaa myös siirtää lapsilisää vastaavan summan lasten tileille säästöön. Aika ajoin vanhemmilla on ollut epäselvyyttä, pitääkö lapselle annetusta lapsilisästä maksaa lahjavero.

– Kyllä pitää, mikäli summa nousee 4000 euroon kolmen vuoden jaksolla, vahvistaa veroasiantuntija Martti Roti Verohallinnosta. Jos lapsilisä on myönnetty vanhemmalle, lahjaveron kannalta ei ole merkitystä, tuleeko raha lapselle suoraan Kelasta vai vanhemman tilin kautta.