Lue keskustelun säännöt.
Mikä miestä vaivaa?
???
12.08.2023 |
Kertokaapa mikä mielenterveyden häiriö mun miehellä on?
Oireet:
- Ailahteleva tunne-elämä. Tosi pieni kommentti, vaikka se, että lapsi sanoo väärässä hetkessä väärän kommentin: esim. "Mulla on nälkä.", voi suistaa miehen raiteiltaan ja johtaa siihen, että mies keskeyttää sen mitä oli tekemässä, suuttuu ja poistuu paikalta. Jos mies vaikka oli laittamassa ruokaa, kun lapsi ilmaisi nälkänsä niin mies tosiaan keskeyttää ruuanlaiton ja hänet pitää käydä anteeksipyydellen pyytämässä takaisin. Miehen ailahtelu on sillä tavalla arvaamatonta, että ei pysty ennakoimaan. Voi siis tulla meille perheenjäsenille yllätyksenä miehen tuiskahtelut. Olen kyllä huomannut, että väsy tai nälkä altistaa miestä tämmöiselle.
-Kaikki lapsiin/perheeseen liittyvä tuntuu olevan miehelle vastenmielistä. Esim. juuri se ruuanlaitto tai lapsen kanssa ajanvietto/leikkiminen. Tekee kyllä näitä pyydettäessä, mutta näyttää ilmein, elein ja sanallisesti, että em. asiat ovat vastenmielisiä, ei haluaisi jne. Tämä on myös johtanut siihen, että lapset ovat alkaneet suosia minua eikä isä meinaa kelvata enkä ihmettele, koska kyllähän lapsetkin huomaa miehen eleet, ilmeet yms.
-Näkee asiat mustien lasien läpi. Suurentelee elämänsä rankkuutta. Kuulemma viikonloppu kotona oman perheen kans on kuin kidutusta, vaikka kyseessä olisi rento viikonloppu, jossa ei mitään erityisiä vaatimuksia vaan normaalit lapsiperheen kuviot ja ainoa toive miestä kohtaan on tyyliin tehdä lapsille pitsaa ja toinen vaatimus, että mies vahtisi leikki-ikäistä sen ajan kun puoliso käy urheilemassa. Kuulostaako muiden mielestä hirvittävän rankalta?
-Miehen kiukuttelu ei tunnu liittyvän seksielämään. Saattaa kiukutella vaikka olisi ollut juuri ihana yö ja mies vielä yöllä kehunut kuinka ihanaa oli. Mies ei siis elä missään puutteessa vaan seksiä on usein ja hänen nautinto huomioidaan. Seksi muutenkin osa-alue, mikä on aina toiminut hyvin meidän suhteessa.
Onko tämä tunteiden ailahtelu siis normaalia? Miksi mies on niin negatiivinen ja miksi tunteet ailahtelee?
Mies on normaalipainoinen, fyysisesti terve, urheilee ja käy töissä.. Alkoholia ei juurikaan käytä. Saunaoluen saattaa juoda. Hänen ei ole esim. koskaan tarvinnut laittaa lapsia nukkumaan (olen hoitanut nukutukset/yöherätykset yksin), hänen ei ole tarvinnut viedä kertaakaan lapsia päiväkotiin (minä vien lapset) ja olen hoitanut myös jokaisen neuvolakäynnin/vasu-keskustelut yms. Taloudellisestikin ostan lasten vaatteet, maksan lasten harrastukset ja lisäksi paremman palkkani vuoksi olen myös yksin maksanut myös perheen lomamatkat.
Olen tehnyt nämä em. asiat rakkaudesta. En myöskään näistä viitsi/uskalla miestä muistuttaa, koska hänelle ei kärsi paljon mitään nykyään enää sanoa kun reagoi kaikkeen niin herkästi ja voimakkaasti.
Mun mielestä en vaadi kovin paljon mieheltä. Käyn ehkä kerran vuodessa jossakin omassa iltamenossa, esim. pikkujoulut. Ainoa toistuva oma menoni olisi että saisin aikaa urheilulle. Eikö miehen pitäisi olla tyytyväinen, että pyrin huolehtimaan kropastani ja kunnostani? Olen siis normaalipainoinen ja haluan sellaisena pysyäkin.
Tuntuu että multa loppuu kohta kärsivällisyys miehen kans. Ei voi olla liikaa vaadittu, että osallistuu ruuanlaittoon, siivoamiseen, pienemmän lapsen kans leikkimiseen ja isomman lapsen harrastuskuskaukseen. Ja en tienyt, että miehestä tulee tällainen perhe-elämän myötä.. Tosin olin aika nuori tavatessamme.
Harmittaa, että perhe-elämästä tuli tällaista.. Toivoisin että voisimme olla tiimi, jotka tukee toisiaan. Mies käyttäytyy kuin olisimme kilpailijoita. Onko muilla tällaista vai mikä mun miestä vaivaa?
Kommentit (19)
Joku ihastus? Ei jaksa turhaan nähdä teihin effortia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla tuo aiemmin mainittu masennus tai jokin mikä stressaa. Tosin kuulostaa siltä, että sinä teet kaiken. Kokeekohan mies itsensä hyödyttömäksi? Ehkä tarvitsisi jotain muuta sisältöä elämään kuin ruoanlaitto ja kotityöt? Ei siksi etteikö nuo ole tärkeitä (kyllä hänenkin pitäisi tehdä), mutta voi kokea itsensä tai elämän turhaksi tällä hetkellä. Tämä voi sitten taas pahentaa masennusta tms.
Masennus, ahdistus, uupumus, ei riittävästi omaa aikaa ja on kadottanut "itsensä" ja tuntee olevansa palvelemassa muita, ei saa yhtä paljon kuin antaa. Kukaan tai mikään ei täytä hänen energiavarastoja ja tarpeita, ottajia on mutta ei antajia.
En nyt ensimmäisenä kuitenkaan lähtisi medikalisoimaan asiaa vaan etsisin arkeen ratkaisuja jossa mies saa enemmän aikaa itselleen ja hengähtää, antaisin enemmän hänelle mitä hän tarvitsee enkä ottaisi niin paljon. Muista että ihmiset ovat erilaisia, se mikä tuo toiselle iloa ja energiaa voi kuluttaa ja uuvuttaa toista.
Ei ole normaalia. Mutta ei ole normaalia teiltä kummaltakaan. En ymmärrä miksi olet hoitanut kaiken miehen puolesta. Ei se ole rakkauden osoitusta, että levität punaisen maton ja teet kaiken toisen puolesta niin kuin hän olisi älyltään pikkukiven tasolla ja fyysisesti neliraajahalvaantunut. Miehesi ei käyttäydy kuten normaali ihminen etkä näköjään sitä häneltä odotakaan. En käsitä miksi katsot tuota, ei hän ole mies vaan henkisesti keskenkasvuinen itsekäs kusipää. Ja sinä mahdollistat sen. Teillä on sairas suhde ja lapset kärsivät. Joko hoidatte asian kuntoon tai sitten eroatte. Vähän veikkaan, että mies olisi vastaan. Miksi antaa palvelijalle loparit kun voi vaan piereskellä sohvalla ja pikkuvaimo tuo nokan eteen voileivät.
Ehkäpä mies ei vaan ole lapsiperhetyypppiä. Oli aika rankkaa itselle huomata että äitinä en kestänyt pienien lasten kanssa elämää ollenkaan. Se meteli ja touhu ja "energisyys" vei kaiken energian minusta, sekoitti minun rutiinit ja omasta elämästä tuli päivittäinen selviytymistaistelu. Pinnistelin läpi, yritin parhaani, tein ja leikin ja itkin yöt uupumusta. Kuuntelin kun mies antoi ymmärtää kuinka huono olen kun en tee sitä ja tätä, näin ilmeet ja kuulin tuhahtelut. Ero tuli lopulta ja kun lapset olivat täysi-ikäisiä niin itselle iski pitkä uupumus. Rakastan lapsiani mutta en kestänyt lapsiperhe-elämää. Enkä osannut tätä arvata ennen lapsia. Mielenterveysongelmia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ajatellut sanoa miehelle ääneen noita asioita, mitä juuri analysoit? Tuollaisesta kiukuttelusta itse toteaisin ääneen miten lapsellista käytös on.
Voihan se olla niinkin, että lapsiperheen arki ei ole mieleistä. Hän on vain niin itsekäs, että oma napa on lähimpänä. Tulee ihan oma ex mieleen. Kokeili kolmen eri naisen kanssa perheen perustamista ja aina loppui parin kakaran jälkeen innostus kesken. Lähti aina etsimään itseään uuteen suhteeseen - ja aina uusi perhe alulle. Nykyään on lapsettomassa suhteessa ja ainakin päällisin puolin vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä, vaikka elatusmaksut taitaa viedä ison osan tuloista. Se viikonloppu-isyys ja lapseton parisuhde sopii hänelle. Ja toisaalta lasten äidit kantaa kaikki murheet ja arjen - isän luona on sitten kivaa ja tehdään kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa masennukselta. Oma mieheni toimii täsmälleen samalla tavalla, lisäksi erilaisia muitakin masennuksen oireita. Kiivaasti kuitenkin kiistää, että voisi olla masentunut. Omaa masennustaan on vaikea tunnistaa, ja sitä on erittäin vaikea tunnistaa myöskään läheisistään.
Ja tietenkin hoidat lapset ja kodin. Masentunut ei siihen pysty. Älä pahastu noista kommenteista, mitä tähän liittyen sait.
Kyllä se taitaa nyt olla moro ja näkemiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan sellaisen kuvan, että sinä olet hoitanut lapsia kotona useamman vuoden ja olet palannut töihin ja miehen "työmäärä" kasvoi vasta sen jälkeen? Onko mies hoitanut lapsia ollenkaan yksin kotona, niin että sinä olisit töissä? Onko siis niin, että olet hoitanut kaiken yksin aikaisemmin ja nyt kun tilannetta pitäisi tasoittaa, niin mies on kiukkuinen? Onhan se kurja alkaa ottamaan yhtäkkiä vastuuta, jos aiemmin on päässyt helpolla. Kerroit, että hoidat vaateostokset, nukutukset, kuskaukset päiväkotiin yms. Yksin. Ei mies tajua taakkaasi ja "uhraustasi", kun ei ole joutunut niitä itse tekemään. Menee siis sieltä mistä aita on matalin ja näkee vain sen kuinka paljon hänen pitäisi nyt muka sitten tehdä. Kuulostaa todella itsekkäältä. Ja sinä kieltämättä hieman kynnysmatolta. Miksi pelkäät miehen reaktioita? Aivan kuin pelkäisit suhteen loppumista kuin ruttoa ja mielummin uhraudut ja kituutat, kun sinun pitäisi ottaa asiat miehen kanssa tiukasti puheeksi ja vaatia sen mitä olet ansainnut. Ihan senkin uhalla että tämä kiukkuava neiti (miehesi) vetää herneenpalkoja nokkaan. Vaikka taustalla olisi masennusta tai mitä vain, niin loputon ymmärtäminen ei ole ratkaisu. Aikuisen perheellisen täytyisi ymmärtää hakea apua, jos ei kykene hoitamaan omaa osaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap, miehesi on vaan lapsi ja haluaa sellaisena pysyä.
En itse kestäisi. Valitsisin lapset jos mies ei mene itse terapiaan. Ei kuulosta hyvälle miehelle. Lapset säälittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitukseis aina kuin romaani.Jos hänelle puhut samoin kuin aloituksesi teksti,mutta eri aihe.Herran pieksut sentään on kurkkua myöten sinua ja sinun tämä palsta selotuksesi täysi.Ei ihme miehessäsi vikaa,vikaa,johtuu sinusta. Kumma ei jättänyt sinua jo?
Onko aina ollut tuollainen? Vai muuttunut vähitellen tai yhtäkkiä?
Kannattaa yrittää keskustella aiheesta sellaisella hetkellä, jolloin miehen mieli on rauhallinen.
Jos tuota on esiintynyt aina/aika-ajoin tai se on kehittynyt vähitellen, on todennäköisesti kyse jostain, mitä hän ei itsekään ymmärrä. Silloin siihen tarvitaan ammattiapua.
Itselläni (olen nainen ja äiti) on joskus ollut tuollaisia raivokohtauksia, joissa laukaiseva tekijä on ollut joku pikkujuttu. Niissä on taustalla ollut joko koko perhettä tai minua henkilökohtaisesti kuormittanut stressitilanne. Nyt olen päässyt neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa olen oppinut ymmärtämään, millä tavalla olen normaalista poikkeava. Se on jo auttanut paljon, mutta vielä toivon, että saisin työkaluja stressinhallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa masennukselta. Oma mieheni toimii täsmälleen samalla tavalla, lisäksi erilaisia muitakin masennuksen oireita. Kiivaasti kuitenkin kiistää, että voisi olla masentunut. Omaa masennustaan on vaikea tunnistaa, ja sitä on erittäin vaikea tunnistaa myöskään läheisistään.
Ja tietenkin hoidat lapset ja kodin. Masentunut ei siihen pysty. Älä pahastu noista kommenteista, mitä tähän liittyen sait.
Menee metsään, kun lähdetään tämmöiselle linjalle, jos mies on aikuinen ja hakee apua, niin tottakai toista tuetaan ja tehdään enemmän. Realiteettien ja kuntoutuksenkin kannalta miehen täytyisi silti tehdä jotain. Masentunut kyllä pystyy, jos itse sitoutuu kuntoutumaan ja ottamaan vastuuta. Masentunut ihminen on toki usein myös todella itsekäs ihan tahtomattaankin, kun velloo omassa pahassa olossaan. Jos lähdet tuolle palvelija linjalle, niin sitä saat kyllä jatkaa hamaan loppuun asti. Mies ei ikinä tule sinua kiittelemään ja ottamaan osaansa vastuusta. Loppupeleissä teitä on kaksi masentunutta.
Olen seurannut hyvän ystäväni tilannetta, kun miehellään on todettu masennus jo monta vuotta sitten. Heillä yksi lapsi ja iso omakotitalo. Mies makaa päivät sohvalla puhelin kädessä tai tietokoneella, jotain pelejään pelaten. Kaveri hoitaa kaiken mm.siivoukset, lapsen, pihatyöt ja muut talon huoltotyöt ja pienet remontit. Ymmärtää miestään loputtomasti ja mies käyttää tätä ihan täysillä hyväksi. Muka valittelee välillä kun ei saa mitään aikaan ja voivoi kun pitäisi jaksaa, mutta kun ei vain pysty. Kaverini on ihan väsynyt, katkera ja itsekin tietää olevansa välillä myös marttyyri. Ei ikinä voisi silti erota tästä aarteesta, mutta on ihan jumissa. Sääliksi käy.
Narsisti. Seksi sujuu koska siinä tyydytetään hänen halujaan. Muiden hyväksi tehtävät asiat eivät sitten onnistukaan. Tässä puoliso hoitaa kaiken ja lapset ovat rasite. Kannattaa tutustua aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa masennukselta. Oma mieheni toimii täsmälleen samalla tavalla, lisäksi erilaisia muitakin masennuksen oireita. Kiivaasti kuitenkin kiistää, että voisi olla masentunut. Omaa masennustaan on vaikea tunnistaa, ja sitä on erittäin vaikea tunnistaa myöskään läheisistään.
Ja tietenkin hoidat lapset ja kodin. Masentunut ei siihen pysty. Älä pahastu noista kommenteista, mitä tähän liittyen sait.
Menee metsään, kun lähdetään tämmöiselle linjalle, jos mies on aikuinen ja hakee apua, niin tottakai toista tuetaan ja tehdään enemmän. Realiteettien ja kuntoutuksenkin kannalta miehen täytyisi silti tehdä jotain. Masentunut kyllä pystyy, jos itse sitoutuu kuntoutumaan ja ottamaan vastuuta. Masentunut ihminen on toki usein myös todella itsekäs ihan tahtomattaankin, kun velloo omassa pahassa olossaan. Jos lähdet tuolle palvelija linjalle, niin sitä saat kyllä jatkaa hamaan loppuun asti. Mies ei ikinä tule sinua kiittelemään ja ottamaan osaansa vastuusta. Loppupeleissä teitä on kaksi masentunutta.
Olen seurannut hyvän ystäväni tilannetta, kun miehellään on todettu masennus jo monta vuotta sitten. Heillä yksi lapsi ja iso omakotitalo. Mies makaa päivät sohvalla puhelin kädessä tai tietokoneella, jotain pelejään pelaten. Kaveri hoitaa kaiken mm.siivoukset, lapsen, pihatyöt ja muut talon huoltotyöt ja pienet remontit. Ymmärtää miestään loputtomasti ja mies käyttää tätä ihan täysillä hyväksi. Muka valittelee välillä kun ei saa mitään aikaan ja voivoi kun pitäisi jaksaa, mutta kun ei vain pysty. Kaverini on ihan väsynyt, katkera ja itsekin tietää olevansa välillä myös marttyyri. Ei ikinä voisi silti erota tästä aarteesta, mutta on ihan jumissa. Sääliksi käy.
Ongelmahan näissä tilanteissa on se, että masentunut ei läheskään aina tunnista tilannettaan, edes siitä huolimatta että läheiset yrittävät asiaa tuoda esille. Ja jos ei pysty myöntämään itselleen, että on ongelma, ei myöskään hakeudu hakemaan itselleen apua. Se, että on masentunut eikä tilaansa tunnista, ei kuitenkaan tee kenestäkään ihmisestä huonoa ihmistä tai kelvotonta isää tai puolisoa.
Kuulostaa masennukselta. Itse olin myös masentuneena erittäin ailahtelevainen, ja perhe-elämä ei todellakaan kiinnostanut.