Lue keskustelun säännöt.
Pienehkö työnantaja - miten ratkaiset inflaation/palkat?
09.08.2023 |
Löytyköhän täältä ketään pienehkön organisaation työnantajaa (alle 20 työntekijää).
Meillä on tehty viime vuonna palkkojen tarkistus, vähän tuli nostoja jne. Noudatamme yhden liiton korotusehdotuksia, mutta emme työehtosopimusta.
Inflaatiohan on nostanut kaikkia kustannuksia ja nyt on alkanut työntekijätkin haluta palkankorotuksia.
Meillä palkat on keskitasoa, ei mitään superkorkeita, mutta ei minimiäkään.
Tuntuu hankalalta sanoa "vastahan palkkoja nostettiin" kun inflaatio toki vaikuttaa elin- ja ruokakustannuksiin työntekijöilläkin.
Oletteko samassa tilanteessa ja miten olette ratkaisseet asian?
Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen!
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Jos pystyt sen verran, että nostat palkkoja jonkun prosenttiyksikön? Uusien työntekijöiden rekrytointi on aina kalliimpaa kuin vanhojen, hyvien tyyppien pitäminen. Eli jos sulla on työntekijöitä, joista kannattaa pitää kiinni niin nosta palkkaa tai koita keksiä jotain muuta etuutta nostamalla. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteliä nostamalla tai lounasetuutta tarjoamalla?
Meillä on jo sekä lounasetu että nuo setelit. Eli etuja ei oikeastaan ole mitä enää antaa. Etätyömahdollisuus hyvä.
Mutta tuo on toki totta, että uusi kalliimpi kuin vanhan pitäminen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä palkankorotuksen saa, kun tuo taloon tarpeeksi rahaa. Meillä palkka ei liity työntekijän kulutustottumuksiin vaan ahkeruuteen ja tulokseen. Hyvälle maksetaan hyvin ja porukka tietää sen. Meillä ei ole sellaista ajatusta, että osa tekee työt ja asiakkaat siitä maksaa, mutta potti jaetaan sitten tasan kaikille.
Oletteko nostaneet myös palvelujenne tai tuotteidenne hintoja kattaaksenne kohonneet kustannukset?
Työvoimalle kannattaa lähtökohtaisesti maksaa sillä sen korvaaminen ei ole halpaa ja ottaa aikansa kouluttaa uudet työntekijät. Joskus kulurakenne ei kuitenkaan salli inflaation mätsäämistä ja omassa työpaikassani joka on pörssiyhtiö ei todellakaan ole jaettu mitään kovin huimia palkankorotuksia.
Tekisin laskelmat siitä paljon tietyt prosentuaaliset nostot maksavat sivukuluineen ja laskisin onko se taloudellisesti mahdollista. Jos ei, kertoisin työntekijöille suoraan tilanteen ja että palkkakulujen huomattava nostaminen olisi yritykselle nykytilassa liian kallista. Joku saattaa nostaa kytkintä, mutta tosiasia on myös se että moni on työtön ja harva haluaa jättää kokopäivätyötä tässä taloustilanteessa eikä uusiin töihin noin vain kävellä. Miettisin myös vaihtoehtoisia tapoja kuten maksaa jonkinlainen kertaluontoinen bonus työntekijöille vaikka se olisikin maltillinen. Ymmärrän hyvin että työntekijät haluaa palkankorotuksia mutta viimekädessä kannattaa ennemmin olla rehellinen ja sanoa että laskelmien perästä tilanne on se että joko palkkoja nostetaan ja firma menee nurin tai menemme maltillisten vuosikorotusten mukaan ja olemme puljuna pystyssä vielä tulevaisuudessakin ja henkilöstöleikkauksiin ei ole pakottava tarve ryhtyä.
Tuossa sitten vaan tarkkana ettei omistajan pihaan samaan aikaan ilmesty uutta mersua tmv. :D
en oo työnantaja mut mietin et miten pitkälle työnantajan pitää tulla vastaan jos työntekijän elinkustannukset vaan nousee. eli voiko palkkoja vaan koko ajan nostaa?
toisaalta jos ei tule, kuka/mikä taho jeesaa?
Mitään en nosta!!! Jos työ ei kelpaa, tuossa on ovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosta työntekijöiden palkkoja satasella -> kulut firmalle 10000 e -> konkurssi puolessa vuodessa.
Olen työntekijä, eikä meillä tullut mitään inflaatiokorotusta palkkoihin. Ymmärrän sen kyllä, koska emme myöskään ole voineet veloittaa myymistämme tuotteista aiempaa enempää - meillä on pitkät sopimukset asiakkaiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nosta työntekijöiden palkkoja satasella -> kulut firmalle 10000 e -> konkurssi puolessa vuodessa.
Sitten on parasta etsiä jo pitkä lankku millä saa firman oven kiinni ulkoa jos noin tarkka budjetti.
Onko firman johto nostanut omia palkkojaan prosentuaalisesti runsaammin kuin työntekijöiden palkkoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos ei ole yritys, mutta järjestö?
Kolmannen sektorin kohdalla kun sisääntuleva raha on varainhankinnan ja lahjoitusten kautta. Miten silloin toimia, kun ei veloiteta asiakkaita. Mutta jos liksoja kovin alkaa nostella, vähenee toimintaan laitettava raha. Hankala yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ei ole yritys, mutta järjestö?
Kolmannen sektorin kohdalla kun sisääntuleva raha on varainhankinnan ja lahjoitusten kautta. Miten silloin toimia, kun ei veloiteta asiakkaita. Mutta jos liksoja kovin alkaa nostella, vähenee toimintaan laitettava raha. Hankala yhtälö.
Vain mt-ongelmaiset työskentelevät järjestöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostan palkkoja kunhan saadaan piakkoin ujutettua inflaatiokorotus asiakkaalle, iso sopimus menossa johon voin tehdä muutoksia vasta syyskuussa. Työntekijöiden kanssa juteltu tästä avoimesti, että sopimuksen korotus siirretään palkkoihin melkein suoraan, poislukien pieni varautuminen sähkölaskun nousuihin. Omaa palkkaani en korota. Käytiin firman luvut avoimesti läpi työntekijöiden kanssa ja tuntuivat ymmärtävän tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ei ole yritys, mutta järjestö?
Kolmannen sektorin kohdalla kun sisääntuleva raha on varainhankinnan ja lahjoitusten kautta. Miten silloin toimia, kun ei veloiteta asiakkaita. Mutta jos liksoja kovin alkaa nostella, vähenee toimintaan laitettava raha. Hankala yhtälö.
Vain mt-ongelmaiset työskentelevät järjestöissä.
Jaa että Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Amnesty, WWF esim. on m-ongelmaisten työpaikka? oooookei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Flytta ägandet utomlands till ett holding bolag och spara i skatter. På det viset får du en hela tiden växande buffert och utrymme för löneförhöjningar.
En annan metod är att sälja delägarskap åt nyckelpersoner.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ei ole yritys, mutta järjestö?
Kolmannen sektorin kohdalla kun sisääntuleva raha on varainhankinnan ja lahjoitusten kautta. Miten silloin toimia, kun ei veloiteta asiakkaita. Mutta jos liksoja kovin alkaa nostella, vähenee toimintaan laitettava raha. Hankala yhtälö.
Näissäkin asioissa olisin rehellinen työntekijöiden kanssa jottei heistä tunnu ettei palkkoja nosteta piheyden takia. Aina ennemmin se että on työpaikka kuin että ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos ei ole yritys, mutta järjestö?
Kolmannen sektorin kohdalla kun sisääntuleva raha on varainhankinnan ja lahjoitusten kautta. Miten silloin toimia, kun ei veloiteta asiakkaita. Mutta jos liksoja kovin alkaa nostella, vähenee toimintaan laitettava raha. Hankala yhtälö.
Kyllä järjestökin voi harjoittaa liiketoimintaa, kunhan muuttaa sääntöjä.
Näin saadaan ns. omaa rahaa varsinaiseen toimintaan. Toki vaatii sitten myös bisnesosaamista, jota voi joutua hankkimaan ihan markkinahintaan.
Järjestöissä usein käytettävällä 9€/päivä työntekijöillä ei usein ole tällaista osaamista, eikä isolla osalla akateemisistakaan.
Itse olen ollut pienen työnantajan palveluksessa ja arvostin suuresti muita etuja, kuten varsin vapaata työaikaa (kaikilla tämä ei tietenkään ole mahdollista työnkuvan vuoksi ja luottamus on tärkeää, että työt tulevat kuitenkin hoidetuiksi) ja ylimääräisiä vapaapäiviä. Osa vapaapäivistä sovittiin yhdessä esim. juhlapyhiä edeltäville päiville, kuten esim. 23.12. ja osan ajankohdasta sai itse päättää. Samoin ainakin itselleni myös hyvin pienetkin korotukset olivat merkityksellisiä periaatteen tasolla.
Joillekin ei riitä mikään, siihen saa varautua. Meillä oli kaikilla taloudelliset realiteetit tiedossa, mutta kyllähän osa ihmisistä kuvittelee, että kaikki yritykset ovat rahasampoja jne.
Jos pystyt sen verran, että nostat palkkoja jonkun prosenttiyksikön? Uusien työntekijöiden rekrytointi on aina kalliimpaa kuin vanhojen, hyvien tyyppien pitäminen. Eli jos sulla on työntekijöitä, joista kannattaa pitää kiinni niin nosta palkkaa tai koita keksiä jotain muuta etuutta nostamalla. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteliä nostamalla tai lounasetuutta tarjoamalla?