Eikö se ole aika inhimillistä, että palkataan ennemmin äidinkielen tasoista suomea puhuva ja

Inhimillisyys on laitonta.

Mihin työhön?

Minun mielestä ei ole rasismia valita työpaikkaan siihen parhaiten soveltuva henkilö.

Ja jos asun Suomessa niin käyttäisin kyllä sen suomalaisen vanhempani sukunimeä enkä toisen vanhemman nimeä jollei se ole jokin hieno nimi.

Useimmiten varsinaista osaamista etsivät yritykset palkkaavat kyllä juuri sen osaamisen perusteella. Kahvihuonekeskustelut eivät silloin ole palkkaamisen tärkein peruste.

Se on rasismia, että työnantajat olettavat nimen perusteella, että henkilö ei puhu hyvin suomea. Tai se, että pienenkin aksentin uskotaan haittaavan työsuoritusta, vaikka todellisuudessa tehtävässä ei tarvita täydellistä kielitaitoa.

Sehän riippuu täysin siitä, tarvitseeko kyseisessä työssä suomen kieltä ja suomalaisen kulttuurin tuntemista. Mun työssä äidinkielellä ja kansalaisuudella / kulttuurilla ei ole merkitystä, kunhan vähintään englanti taipuu. Itse asiassa mun edeltäjä oli ulkomaalainen (saksalainen), tosin osasi jonkin verran suomea.

Sosiaalialan laitossektorilla on VAARALLISTA, jos asiakas ja työntekijä eivät ymmärrä toisiaan.

Opi Suomen kieli tai vaihda alaa.

Lapsellani on ulkomaalaistaustainen valmentaja, joka puhuu suomea jotenkin. Englantia puhuu paremmin. Toivoisin, että valmentaja vaihtuisi ja tilalle tulisi ihan suomalainen tyyppi. Viestintä olisi vain niin paljon helpompaa, kulttuuritausta samanlainen. Puhun itse sujuvaa englantia, mutta jotenkin tämä tilanne on vaan niin kökkö ja vaivalloinen. Jos mä saisin hoitaa tuon rekryn, niin saattaisi käydä niin, että priorisoisin ihmisiä, joilla on suomalainen tai ainakin länsieurooppalainen nimi.