Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempien vastuu lapsenlapsista.
27.09.2010 |
Olen sitä mieltä, että jos isovanhemmat vahtivat lapsenlapsia niin he ovat 100% vastuussa lapsista sen ajan. Jos ei rahkeet riitä, ei tarvitse tehdä mitään "erityistä kivaa" vaan se takia että olisi kokoajan hauskaa ja sitten oho, hups tapahtuukin jotain kun ei ymmärretä valvoa vaan "pidetään hauskaa".
Kommentit (20)
Onnettomuuksia sattuu, kyllä, mutta aikapaljon niitä pystyy valvonnalla välttämään. Jos vahtii tunnin-pari eikö sen ajan pidä yrittää olla skarppina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pitäisikö lapset kääriä pumpuliin ja laittaa pehmustettuun koppiin siksi ajaksi kun ovat isovanhemmillaan? ja kotonakin omien vanhempien läsnäollessa voi tapahtu vaikka mitä...
sit hämärämpi käsitys siitä mihin itse pystyy?
JA isovanhemman taju siitä millä tavalal pieniä lapsia täytyy vahtia saattaa olla täysin eri kuin vanhemman taju asiasta....
ja ylläpitää näitä taitoja ja samalla opastaa isovanhempia miten toimia tukehtumis- ym. tilanteissa. En voi koko ajan itse vahtia lapsia, minun on pakko välillä luottaa muihinkin, jos jotain silloin sattuu, toivon heidän osaavan toimia.
sit hämärämpi käsitys siitä mihin itse pystyy?
JA isovanhemman taju siitä millä tavalal pieniä lapsia täytyy vahtia saattaa olla täysin eri kuin vanhemman taju asiasta....
Normaalisti 50-60 v ihmisellä pää toimii erittäin hyvin vielä, ja osaavat kyllä olla lastenlastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olkoon se sitten lapsen isä, isoisä tai täti, sama vastuu on lapsesta joka tapauksessa. Harmi vain että vahinkoja voi sattua kenelle vain meistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ylläpitää näitä taitoja ja samalla opastaa isovanhempia miten toimia tukehtumis- ym. tilanteissa. En voi koko ajan itse vahtia lapsia, minun on pakko välillä luottaa muihinkin, jos jotain silloin sattuu, toivon heidän osaavan toimia.
ei minusta enää pysty kolmea alle eskari-ikäistä hoitamaan samaan aikaan......
Kaksi pystyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihan ymmärtänyt näitä paria muuta vastausta..? Ei kai kyse ole siitä voiko jotain sattua, vaan siitä, että hoitajan on todellakin tiedostettava olevansa vastuussa.
Minulla on tästä esimerkki omasta lähipiiristäni. Lapsen kanssa kävelylle lähtenyt sukulainen marssi vihaisena vanhempien luo ja ilmoitti että lapsi ei totellut ja lähti karkuun (kyseessä uhmaikäinen taapero). Tämä sukulainen oli siis jättänyt lapsen juoksentelemaan autotien viereen ja kävellyt vanhemmille valittamaan, sen sijaan että olisi itse tajunnut että HÄN on vastuussa tilanteesta!!!
Lapselle ei onneksi käynyt kuinkaan, mutta tämä kuvaa hyvin sitä, miten jotkut ihmiset eivät tajua missä kohtaa alkaa heidän oma, henkilökohtainen vastuunsa. En minä voi käydä hakemassa naapurin lapsia uimarannalle ja sitten odottaa, että heidän vanhempansa (jotka ovat kilometrien päässä kotona) pitävät huolen lapsistaan! Jos ei voi/tahdo/osaa pitää huolta, ei pidä ottaa lapsia vastuulleen.
En siis hoidata pieniä lapsiani isovanhemmilla paria tuntia kauempaa. Enkä kaikkia kolmea kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
VANHEMMAT ovat vastuussa siitä millaiselle ihmiselle lapsensa antavat.... VAin vanhemmat tietävät lastensa tarpeet ja tempperamentisn sekä toivottavasti tajauvat myös missä tilassa mummon pää on.....
KAs kun se dementia esim. ei puhkea yhdessä yössä... VAroittavia merkkejä voi tulla harvakseltaan jo vuosia ennen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kyllä niiden mahdollisuudet voidaan minimoida, jos tiedostetaan oma vastuu. Vältetään selkeitä vaaratilanteita. Sanotaan lapselle joskus EI.
Ihan pieniä lapsia nyt vaan ei voi esim. jättää valvomatta ulos, lapsien ei anneta leikkiä veitsillä, ei lapset voi hyppiä korkeilta kallioilta alas tai kiipeillä talon katolla tms.
Jos isovanhempi ei selvästi ymmärrä, missä mennään, (tai ei pärjää vauhdikkaille lapsille)niin ei kai hänestä sitten ole hoitajaksi.
ja hän oli siihen asti vaikuttanut ihan normaalilta, tervepäiseltä viisikymppiseltä ihmiseltä.
Tottakai vanhemmat ovat vastuussa siitä kenelle lapset antavat, mutta tosiasia on, ettei kukaan meistä voi tietää miten kukaan läheisemme toimii kun emme ole näkemässä. Valitettavasti se selviää aika usein kantapään kautta.
Jos ihmiset osaisivat aukottomasti lukea läheisiään, eihän maailmassa tapahtuisi pettämisiä, perheväkivaltaa jne!
T: Sh
niin silti sinulle voi käydä vahinkoja, joille et voi mitään. Tai vaikka kuinka opetat ensiaputaitoja niin silti voi tapahtua tapaturmia. Sinun, jos kenen, luulisi tämän asian käsittävän...
ylläpitää taitoja, joilla vahingon pahenemista voi pienentää tai jopa pelastaa kuolemalta.
Onnettomuuksia sattuu, kyllä, mutta aikapaljon niitä pystyy valvonnalla välttämään. Jos vahtii tunnin-pari eikö sen ajan pidä yrittää olla skarppina?
Juuri näin - kyllä pitäisi!
Meilläkin isovanhemmat, jotka suunnittelevat aina minuuttiaikataulun niille tunneille / päiville, mitkä viettävät lastenlastensa kanssa (harvoin edes ovat heidän kanssaan); leppoisaa yhdessä kotona oleskelua ei ole nimeksikään.
Esimerkki kesältä, kun viettivät 4 päivää mummolassa (lapsemme ovat siis 7 ja 5 vuotiaita), käytiin särkänniemessä, yöttömän yön riennoissa (nukkumaan sinä yönä yli puolen yön), lautalla saarella (joka päättyikin kamalaan rajuilmaan ja sisälsi oikeita vaaratilanteita), omalla soutuveneellä soutelemassa, uimassa olivat joka hetki (isovanhemmat myös harrastavat avantouintia, joten menneinä kesinä uivat kylmästä ilmasta - tai vedestä - huolimattakin; myös lasten kanssa), pyöräilyä autoteiden vierellä + teillä, jotka ovat mäkisiä ja kurvikkaita, ja joilla muut ajavat lujaa, ajavat autolla pitkiäkin matkoja, eikä lapsilla ole heidän autossaan istuinkorokkeita tmv. turvaistuimia, hoitavat välillä samaan aikaan koiraa, joka voi olla arvaamaton lasten kanssa jne. jne. jne.
Voitte kuvitella, ettei meillä rentouduta hetkeksikään silloin, kun lapset ovat mummolassa =O.
meillä isovanhemmat aina ylpeilevät, kuinka antavat nuorten rentoutua ja he vahtivat lapsia. Tosi asia kun on, että sydän syrjällään saa pelätämitä siellä tapahtuu ja tuo "rentoutuminenkin" on pakollisia menoja esin gynekologikäyntiä ym minne ei lapsia voi viedä.
Vahinkoja ja onnettomuuksia sattuu, myös isovanhemmille joskus. Se on ikävää mutta se on elämää. Turha syyllistää tai viisastella rahkeiden riittämättömyydestä.