Lue keskustelun säännöt.
Raskauden keskeytyksestä..
13.10.2010 |
En nyt löytänyt sitä 2 vko vanhaa ketjua, jossa asiaa puitiin.
Itsellä sama tilanne ja sitä luin, mutta en kommentoinut.
3 lasta ja juuri muutettu uuteen kotiin, jossa kaikille huoneet. miehestä lapsi luku nyt sitten täynnä, enkä itsekään oikeasti jaksaisi ainakaan raskautta, kun olleet enemmän ja vähemmän vaikeita edellisetkin. Toisaalta en haluaisi huomista aikaakaan käyttää.
mies ilmoittaa lähtevänsä jos en keskeytä, todennäköisesti keskeytys henkisesti liian vaativa itselleni ja laitan miehen pihalle joka tapauksessa. Isommille lapsille isän lähtö heti ei varmaan vaan hyvä kun koulut ja asunnot varmaan taas vaihtoon kun koko viime vuosi meni asuntoa myydessa ja muuttaessa uuteen. Niin ja yksin neljän kanssa... aika toivottomalta kuulostaa.
No huomenna asia täytyy päättää, ottaako pillerin vai ei.
Kommentit (24)
Mutta jos se taas tuntuu sinunkin mielestä hyvältä niin pilleri vain naamaan.
Erohan siitä voisi siltikin tulla jos keskeytyksen takia alkaisit miestäsi joskus syyttämään? Ja jos ero muutenkin tulossa niin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhutkohan minun ketjustani? Itse tein lähinnä muiden takia keskeytyksen pari viikkoa sitten rv 9+3.
Keskeytys sujui todella hyvin fyysisesti ja vuoto oli vähäistä. Toissapäivänä kävin labrassa ja HCG oli 30 eli keskeytys on onnistunut eikä ole jäänyt mitään istukan palaa tms. Sikiönhän minä näin eli siitä ei ollut epäselvyyttä. :(
Mutta henkisesti raskasta. Keskeytystä vastaan olen itsekin aina ollut, mutta tiedän tehneeni oikean ratkaisun tässä tilanteessa. TH:kin minulle sanoi, että ihmisen täytyy tehdä ratkaisu niiden palikoiden kanssa, jotka sillä hetkellä on edessä ja myöhemmin ei asiaa kannata jossitella.
Alkuun itkin ihan helvetisti, nyt vähemmän. Itku saattaa kuitenkin yllättää ja tulla jostain mistä ei etukäteen edes tajuaisi. Tai sitten vain tulee kyyneleet silmiin kesken autolla ajamisen.
Mutta mieti tarkkaan. Itse en enää sitä tekisi, mutta en silti ole lähtenyt itseäni soimaamaan. Ja minä myös tein sen muiden takia, en itseni. Jos olisin ajatellut vain itseäni niin en olisi tehnyt.
Ja nyt kysyn vaikean, älä vastaa jos et jaksa.
Miten olet jaksannut kohdata miehesi ja muut lapsesi?
Itsellä tunne että jos lähden luopumaan yhdestä perjaatteestani palikoiden vuoksi (jotka hyvin pinnallisia) niin saman tien voin kääriä kaikki muutkin omat arvoni kasaan.
jos mieheni vaateen toteutan niin itse ainakin
suljen silmäni viimeisen ultran ajaksi.
Ja nyt kysyn vaikean, älä vastaa jos et jaksa.
Miten olet jaksannut kohdata miehesi ja muut lapsesi?Itsellä tunne että jos lähden luopumaan yhdestä perjaatteestani palikoiden vuoksi (jotka hyvin pinnallisia) niin saman tien voin kääriä kaikki muutkin omat arvoni kasaan.
Mieheni kohtaaminen... no siis on ollut vaikea ottaa vastaan häneltä lohdutusta jne, koska tiesin, että hän ei sure. Mutta on sekin alkanut sujumaan, koska suree kuitenkin valtavasti sitä, että minä olen niin rikki. Lapsista kuopusta katsoessa tulee eniten mieleen, ksoka mies ehdotti silloinkin keskeytystä. Silloin en edes harkinnut.
Päätökseeni vaikutti todella monet monet syyt joita en voi täällä kertoa. Ei ollut yksinkertaisemmasta päästä se juttu.
Suurin romahdus tuli, kun kaksi viikkoa keskeytyksestä ystäväni sai vauvan ja sain tiedon siitä tekstiviestillä. Menin ihan sekaisin. :(
Ja en tiedä oliko tyttö vai poika. Ei sitä voi nähdä vielä 9+3 enkä minä edes yrittänyt katsoa. Mutta en kadu silti, että katsoin, koska tavallaan se rauhoitti kuitenkin itseäni... En osaa selittää miten, mutta harmittaisi hirveästi nyt, jos en olisi edes nähnyt sitä pientä. Minulla on myös ultrakuvat tallessa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja meillmyös saattaa olla ero edessä joka tapauksessa.
miksi erota, mutta kun olen kasvannut suvussa, jossa tehdään kaikkensa, että lapsilla on ehjä koti kasvaa.
Sanoiko miehesi ensimmäisellä kerralla että lähtee jos et keskeytä?
Meillä puhuttiin ensin korulausein ja luvattiin tukea päätänpä mitä tahansa, mutta kun toin oman kantani esille ilmoitti ettei jaksa henkisesti ja lähtee menemään. Menkööt mun puolesta, mutta haluaisin, että lapset ei joutuisi koko ajan muuttamaan. (ollaan n 1kk asuttu uudessa kodissa ja kesä oltiin vuokralla kun edellinen oli myyty).
Itselläni ei yksin vaan ole varaa tuohon.
Toiseksi tuttu perheessä vuosia sitten äiti ei tehnyt keskeytystä, mies lähti ja ei noteerannut kolmatta lastaan mitenkään. Selitä siinä sitten täysi sisaruksille...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän täysin mitä puhutte!
Meilläkin mies painosti ja koska raskaus oli myös uhka omalle terveydelleni (jos edellisellä kerralla oli henki mennä) en yksin jaksanut alkaa viemään raskausaikaa, joka olisi ollut henkisesti erittäin vaativa ja mahdollisisti päätynyt sekä minun että vauvan kuolemaan.
T. kolmas kolmen äiti
ps miehen kyllä jaksoin kohdata, mutta nyt ongelmia aiheuttaa se,että aluksi mies oli todella surullinen omasta surustani. Sitten mies eräällä tavalla kyllästyi itkuuni ja lopetti tukemisen.
miksi erota, mutta kun olen kasvannut suvussa, jossa tehdään kaikkensa, että lapsilla on ehjä koti kasvaa.
Sanoiko miehesi ensimmäisellä kerralla että lähtee jos et keskeytä?
Meillä puhuttiin ensin korulausein ja luvattiin tukea päätänpä mitä tahansa, mutta kun toin oman kantani esille ilmoitti ettei jaksa henkisesti ja lähtee menemään. Menkööt mun puolesta, mutta haluaisin, että lapset ei joutuisi koko ajan muuttamaan. (ollaan n 1kk asuttu uudessa kodissa ja kesä oltiin vuokralla kun edellinen oli myyty).
Itselläni ei yksin vaan ole varaa tuohon.Toiseksi tuttu perheessä vuosia sitten äiti ei tehnyt keskeytystä, mies lähti ja ei noteerannut kolmatta lastaan mitenkään. Selitä siinä sitten täysi sisaruksille...
Ensimmäisellä kerralla mies oli ensin kaksi päivää hiljaa ja sitten kysyi, että enkö voisi tehdä asialle jotain. Sanoin että en todellakaan ja sen enempää asiasta ei keskusteltu. Siis keskeytyksestä. Keskusteltiin muuten, mutta sen jälkeen raskaus jatkui ja mies käyttäytyi/suhtautui asiaan kuin kahteen ekaan raskauteeni.
Ja tiedän, että olisi tälläkin kertaa hyväksynyt sen, että pidän. Ei ole uhannut millään erolla tälläkään kertaa, mutta meillä oli vain jo valmiiksi ero vireillä. Kesällä jo viety eropaperit käräjille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niitä on oikeasti ihan joka lähtöön!
Mun sympatiaa ei tipu, ihan oma moka- ja joo, olen itse neljän äiti
keskeytykseen :(
Olen asiaa kaksi viikkoa miettinyt joka kannalta ja muuta vaihtoehtoa ei ole.
Teininä oli yksi keskeytys jota en ole sen jälkeen edes ajatellut.
Uskoisin tästäkin selviäväni ajan kanssa, helppoa ei tule olemaan mutta kaikkien kannalta paras ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei koko ajan omaa huonetta oliskaan. jos mies lähtee, saa mennäkin. sääli vaan lapsille.
et tietenkään abortoi.
niitä on oikeasti ihan joka lähtöön!
Mun sympatiaa ei tipu, ihan oma moka- ja joo, olen itse neljän äiti
Miksi oi miksi on vielä aikuisia ihmisiä, jotka ei tiedä, että MIKÄÄN ehkäisy ei ole 100% luotettava. Ja minä en ole sinulta pyytänyt sympatiaa. Olen ihan ajatteleva ja järkevä ihminen ja osaan tehdä omat päätökseni sekä seistä niiden takana - myös niiden kaikkein vaikeimpien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos raskaus keskeytetään ultraäänikuvia EI näytetä, puhumattakaan että ne saisi kotiin! :o
Jos raskaus keskeytetään ultraäänikuvia EI näytetä, puhumattakaan että ne saisi kotiin! :o
Öh...? Ensinnäkin minut ultrassiin ensin rv 7+4, jotta sain tietää, että siellä vatsassa varmasti on jotain ja edelleen harkitsin, että pidänkö lapsen. Ja kun menin keskeytykseen niin lääkäri tietysti ultrasi taas ja sanoi, että hän kääntää ruudun niin etten näe. Minä sanoin, että haluan nähdä ja haluan myös kuvan. Sain kaksi kuvaa itselleni muistoksi. Missä sanotaan, että niitä kuvia ei saa? Tokivarmasti hyvin harva tahtoo, mutta itse halusin.
ja helvetti en todellakaan katsoisi miestä,joka kehtaa vaatia aborttia! t.äiskä jolla 4 lasta
Öh...? Ensinnäkin minut ultrassiin ensin rv 7+4, jotta sain tietää, että siellä vatsassa varmasti on jotain ja edelleen harkitsin, että pidänkö lapsen. Ja kun menin keskeytykseen niin lääkäri tietysti ultrasi taas ja sanoi, että hän kääntää ruudun niin etten näe. Minä sanoin, että haluan nähdä ja haluan myös kuvan. Sain kaksi kuvaa itselleni muistoksi. Missä sanotaan, että niitä kuvia ei saa? Tokivarmasti hyvin harva tahtoo, mutta itse halusin.
todella oudolta, miksi ihmeessä halusit ne kuvat? Useimmat taitaa tehdä abortin ajatuksella, että siellä on vain solumöykky eikä mikään vauva, sinä taas kuulostat siltä, että olihan siellä vauva mutta päätin murhauttaa sen ja nyt katselen tippa silmässä sen kuvia? Itse en ole aborttia vastaan koska suhtaudun alkioon juuri alkiona, mitään kuvia en tarttisi jos abortin tekisin.
Öh...? Ensinnäkin minut ultrassiin ensin rv 7+4, jotta sain tietää, että siellä vatsassa varmasti on jotain ja edelleen harkitsin, että pidänkö lapsen. Ja kun menin keskeytykseen niin lääkäri tietysti ultrasi taas ja sanoi, että hän kääntää ruudun niin etten näe. Minä sanoin, että haluan nähdä ja haluan myös kuvan. Sain kaksi kuvaa itselleni muistoksi. Missä sanotaan, että niitä kuvia ei saa? Tokivarmasti hyvin harva tahtoo, mutta itse halusin.
todella oudolta, miksi ihmeessä halusit ne kuvat? Useimmat taitaa tehdä abortin ajatuksella, että siellä on vain solumöykky eikä mikään vauva, sinä taas kuulostat siltä, että olihan siellä vauva mutta päätin murhauttaa sen ja nyt katselen tippa silmässä sen kuvia? Itse en ole aborttia vastaan koska suhtaudun alkioon juuri alkiona, mitään kuvia en tarttisi jos abortin tekisin.
No se on sinun mielipiteesi. Minä en ole muuten katsonut niitä kuvia kuin yhden ainoan kerran eli en tuijota niitä tippasilmässä niitä täällä. Mutta halusin ne... ehkä joskus tahdon katsoa niitä tai sitten en.
Ja minä en ajatellut sitä minään solumöykkynä ja rv 9+3 puhutaan jo sikiöstä. Se, että minä omalla toiminnallani ja oman valintani vuoksi lopetin sen elämän niin on surullinen tosiasia. Tein vaikean päätöksen toisten ihmisten takia ja siis todellakaan ainut syy ei ole se, ettämieheni sitä "vaati". Asiaan oli muita painavampia syitä, joita en tääll äkoskaan kertoisi.
Ja minä en ajatellut sitä minään solumöykkynä ja rv 9+3 puhutaan jo sikiöstä. Se, että minä omalla toiminnallani ja oman valintani vuoksi lopetin sen elämän niin on surullinen tosiasia. Tein vaikean päätöksen toisten ihmisten takia ja siis todellakaan ainut syy ei ole se, ettämieheni sitä "vaati". Asiaan oli muita painavampia syitä, joita en tääll äkoskaan kertoisi.
tätä minä en juuri ymmärrä, jos suhtautuu siihen sikiöön samalla tavalla kuin sinä (lopetan elämän), niin miten sen voi ylipäätään tehdä? Monet abortintekijät kun ajattelee, että se ei ole juuri mikään elämä, eikä tunne kipua, ei siis koe tappavansa ketään. Mutta jos ajattelee laillasi, että tapan tässä oman lapseni, niin miten sen voi edes tehdä?
Toihan kuulostaa just siltä, että et todellakaan halua keskeyttää. Kyllä sitä aina jotenkin pärjää! Tsemppiä!