Muistatteko keski-ikäiset sen ajan kun kännykät tuli ja kaikki muuttui?
Oli v. 1999-2001, kun kaikilla jo alkoi olla kännykkä. Tekstiviestit mullistivat kommunikoinnin kun ujonakin pystyi laittamaan viestin ihastukselleen helposti, ei tarvinnut soittaa. Tai pystyi soittamaan testiksi jollekulle ilman numeron näyttöä jos halusi tietää onko hän puhelimen äärellä tai onko numero vielä sama muttei halunnut puhua.
Mulla oli kaveri joka oli tosi innostunut kännyköiden tarjoamista mahdollisuuksista. Kerran hän halusi selvittää onko hänen hiljattaisella tapailumiehellään uusi nainen. Tämä oli aikaa ennen somea siis. Hän maksoi minulle pikku palkan että soitan ilman numeron näyttöä sille miehelle mukamas Suomen gallupista. Kysyisin miehen iän, paikkakunnan sekä parisuhdestatuksen kyselytutkimusta varten. Keksimme minulle uskottavan kuuloisen nimen jolla esittelisin itseni ja kysyisin onko hetki aikaa. Sain sanottua vain "Marjatta Sopanen-Koskelo (tms.) Suomen gallupista hei" kunnes repesin ja jouduin katkaisemaan puhelun. Oi niitä aikoja.
Kommentit (34)
Ennen sai olla rauhassa ja oli kotona jos oli kun puhelin soi. Sitten alkoi kauhea pommitus mikset vastaa, tekstaa mulle. Heti olis pitäny olla luurin ääressä. Ärsyttävää.
Kyllä siinä nokialaiset vaihtui tiuhaan tahtiin kun oli pakko saada uutta mallia. 5110:n omaavana kadehdin kauheasti kun faijalla oli 3330 ja siinä oli muitakin kuin matopeli.
Nokialaiset "ohjelmistoinsinöörit" eivät vaan osanneet tehdä Symbianista kosketuskäyttistä, joka olis toiminu.
Mulla oli nuorempana Nokia 3210. Se oli hyvä peruspuhelin. Vaihdoin itse siihen alkuperäisten tylsän väristen vihreitten ledien tilalle siniset ja siitä tuli tosi hieno. Mukavia muistoja.
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Aluksi kännykkä helpotti elämää ja sitten tuli se että piti olla 24/7 tavoitettavissa. Työaika ei enää riittänyt, asiakkaat soittelivat ihan mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Siinä vaiheessa rupesin kaipaamaan lankapuhelimia.
Oletko yksityisyrittäjä? Minä laitan työpuhelimen kiinni enkä vastaa enää työajan jälkeen.
Jep, soittoäänet ja taustakuvat piti tilata, vanhemmat latasi liian pienen saldorajan josta sai aina olla sitten vääntämässä :D tekstareissa käytettiin lyhenteitä ettei menisi kahden viestin puolelle ja hämyjä soiteltiin jos puheaika oli vähissä! Silloin alkuun sai ne hyödyt ilman somessa roikkumista tai viestisovellusten jatkuvaa piipattelua, johon kyllästyttyäni olenkin laittanut nykykännynkin käyttötavan sille entiselle asteelle, vain tarpeelliset puhelut ja tekstarit, ah mikä rauha!
Joo. Sain oman ekan kännykän vuonna 2005, vanhemmat ostivat minulle joltain tuttavaltaan super vanhan käytetyn kännykän. Omat vanhempani taas ostivat itselleen kännykät vasta 2007.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Aluksi kännykkä helpotti elämää ja sitten tuli se että piti olla 24/7 tavoitettavissa. Työaika ei enää riittänyt, asiakkaat soittelivat ihan mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Siinä vaiheessa rupesin kaipaamaan lankapuhelimia.
Oletko yksityisyrittäjä? Minä laitan työpuhelimen kiinni enkä vastaa enää työajan jälkeen.
Meillä ei ole enää mitään puhelimia vaan puhelut hoidetaan tietokoneella Business Skypellä. Kun laittaa läppärin kiinni, niin ei tarvitse huolehtia puheluista.
Mun eka kännykkä oli sellainen tiiliskivi, johon sai vaihdettua lyhyemmän tai pidemmän antennin :-D Se sanoi 'HELLO' kun sen laittoi päälle. Sillä ei voinut lähettää tekstiviestejä.
Seuraava olikin sitten joku Nokian malleista kirkkaankeltaisilla kuorilla. Siihen oli lisävarusteena vyöklipsi, johon puhelimen sai lunkisti roikkumaan vyölle...
Matopeli, logot yms hauskat jutut vielä hyvin muistissa :-)
Muistan, en minä nytkään ole aina tavoiteltavissa vaikka puhelin on aina mukana.
Miehelle tuli eka kännykkä v.1994 ja itselleni pari vuotta myöhemmin. Ei, kaikki ei muuttunut. Ehkä se puhelinkulttuuri, mutta ei kaikki.
Eka kännykkä oli tiiliskiven kokoinen vuonna 1992 ja puhelut olivat tosi kalliita. Siitä se malli lähti sitten pienenemään.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle tuli eka kännykkä v.1994 ja itselleni pari vuotta myöhemmin. Ei, kaikki ei muuttunut. Ehkä se puhelinkulttuuri, mutta ei kaikki.
Sen kyllä muistan, että puhelinlaskut olivat suuria. Vähäiselläkin käytöllä meni 500mk/kk ja silloin oli vain puhelut ja tekstiviestit.
Joo, sain kännykän juuri ennen kuin lähdin ulkomaille vuodeksi. Eihän sillä mihinkään voinut soittaa kun oli niin älyttömän kallista. Välillä pystyi lähettämään tekstiviestin.
Minulla oli ensimmäinen oma kännykkä 27-vuotiaana vuonna 1996. Minusta ei tullut koskaan puhelimen orjaa. Minulla ei ole älykännykkää, koska käytän omia aivoja, en tarvitse siihen mitään älykännykkää. Minusta on suorastaan hämmentävää nähdä miten ihmiset tuijottelevat sitä älykännykkäänsä ihan joka paikassa. Todella hämmentävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Aluksi kännykkä helpotti elämää ja sitten tuli se että piti olla 24/7 tavoitettavissa. Työaika ei enää riittänyt, asiakkaat soittelivat ihan mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Siinä vaiheessa rupesin kaipaamaan lankapuhelimia.
Oletko yksityisyrittäjä? Minä laitan työpuhelimen kiinni enkä vastaa enää työajan jälkeen.
Meillä ei ole enää mitään puhelimia vaan puhelut hoidetaan tietokoneella Business Skypellä. Kun laittaa läppärin kiinni, niin ei tarvitse huolehtia puheluista.
Ja on siis ihan parasta, kun puhelimet otettiin pois ja siirryttiin nettipuhelimeen.
Ennen kännykkä oli sitä hienompi, mitä pienempi se oli. Nykyään toisinpäin.
Muistan. Aluksi kännykkä helpotti elämää ja sitten tuli se että piti olla 24/7 tavoitettavissa. Työaika ei enää riittänyt, asiakkaat soittelivat ihan mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Siinä vaiheessa rupesin kaipaamaan lankapuhelimia.