Miehellä erilainen käsitys lapsiperheen arjesta

Muutin yhteen miehen kanssa jolla on myös lapsia, mutta he eivät asu hänen kanssaan. Minun lapseni muuttivat kanssani myös. Tässä muutaman vuoden yhteiselon aikana on käynyt selväksi, että mies todellakin kuvittelee lasten olevan äänettömiä ja huomaamattomia. Jos lapset kinaavat keskenään niin mies pitää sitä outona. Jos lapset leikkivät äänekkäästi niin mies pitää sitäkin outona. Lasten pitäisi olla kuten hänen lapsensa. Hän vertailee lapsiamme toisiinsa. Kaikki hänen lapsensa meillä ollessaan istuvat huoneen nurkassa puhelimella hiljaa. Hyvä jos pari sanaa puhuvat. Paitsi jos minun lapseni ovat kotona, niin sitten leikkivät ja tekevät kaikenlaista yhdessä. Minun mielestäni hänen lapset ovat vain vieraskoreita. Miehen mielestä lasten kuuluu olla sellaisia huomaamattomia.