Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suurperheiden äidit! (please, suurperhe-mollaajat älkää osallistuko)

Vierailija
13.10.2010 |

Kaipaisin vertaistukea. Olen niin väsynyt arjen pyöritykseen. Yritän pitää talon ja pihan siistinä, pitää lapset hyvin puettuina, tehdä itse hyvää ruokaa, valvoa läksyt jne. Mutta tuntuu etten pysy perässä. Käyn myös töissä osan viikkoa, oman mielenterveyteni vuoksi. Vaikka kuinka yritän, meillä on aina sekaista. Mies osallistuu minkä ehtii, hänellä on vaativa työ yrittäjänä. Koen että en ehdi olemaan hyvä äiti lapsilleni, kohtaamaan heitä erikseen tms. Lapsille olen järjestänyt paljon harrastuksia joista he tykkäävät mutta siihen sisältyy paljon kuljettamista autolla.



Miten saisin lapset osallistumaan paremmin? Mitä rutiineja teillä on jotta koti pysyy järjestyksessä? Miten teillä on aikaa harrastuksille? Mitä tehdä tälle ainaiselle riittämättömyyden tunteelle?

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli ma - to on jokaisella koululaisella tietty homma (pyykit, tiskit yms). Ja pienemmillä sitten jotain pienempiä töitä, kuten kenkien järjestämistä, lelujen keräämistä, kauppakassien tyhjentämistä jne.



Mulla oli jossain vaiheessa ongelma et olin nääntyä kun en ehtinyt kaikkea. Sitten tajusin et mullahan on jo isoja lapsia - joten kaun kaikki tekevät jotain pientä, yhteensä aika paljon jo tulee tehtyä.



Tuo työlista on myös sidoksissa viikkorahaan.



Sitten meillä oli myös systeemi jossa tietyista unohduksista (takki lattialla, likaiset astiat ruokapöydässä yms) tuli rasti, joka vähensi viikkorahaa. Nämä rastit sai pois erilaisilla kotitöillä. Tässä on se hyvä puoli etteivät kotityöt tunnu rangastukselta :)

Vierailija
2/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitko eritellä vielä, millaisia töitä on minkäkin ikäisillä? Omat lapseni ovat haarukassa 12-3v. Huomaan että olen monessa aika lepsu äiti. En ole osannut organisoida kotihommia ja siitä seuraa paljon nalkutusta ja riitaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitiys ei ole sama asia kuin suorittaminen. Ainakaan minun mielestäni.



Meillä on kai jo jonkinlainen suurperhe, kun lapsia on 4, kohta 6. Meillä tosin ikäeroa löytyy, että eivät on peräkkäin syntyneitä. Esikoinen on 11-vuotias, sitten on 6-vuotiaat kaksoset, 1v3kk ikäinen taapero ja nyt odotan kaksosia, joiden laskettu aika on 25.1.2011.



Meilläkin on yleensä sekaista. Mitä sitten? Pääasia ettei ole _likaista_. Taapero levittelee leluja ja tavaroita ympäriinsä, ei se haittaa. Kaksosilla tuppaa myös tavarat unohtumaan, heiltä kyllä vaadin (usein tosiaan VAADIN), että leikit siivotaan ennen iltapesuja pois tai jos on oikein hyvä leikki niin jätetään yöksi ja jatketaan leikkiä seuraavana päivänä eskarin jälkeen.



Harrastuksia voi olla monenlaisia. Meillä esikoinen käy partiossa ja jumpassa. Partioon vien ja haen, mutta se on vain kerran viikossa. Jumppaan menee itse pyörällä (on 400m päässä).



Eskarilaiset käyvät minun kanssa uimassa, luistelemassa, metsäretkillä, hiihtämässä, kirjastossa.. Leivomme paljon yhdessä (nytkin tein juuri pullataikinan kohoamaan, että leivomme kun kotiutuvat eskarista), askartelemme jne. En koe, että he tarvitsisivat kodin ulkopuolelta phjattua harrastusta, onhan heillä eskari ja toisensa.



Taapero on hyvä nukkuja, nukkuu yöt 0-2 heräämisellä, yleensä lähinnä aamuyöstä herää kitisemään, jolloin nostan viereen ja unet jatkuu. Mutta kun vauvat syntyvät ja univelkaa varmasti kertyy, aion löysätä muualta. Imuroin harvemmin, leivon vähemmän, käsken miehen tuoda kotimatkalla pitsat ettei tarvi tehdä ruokaa..



Ei tätä tarvitse ottaa niin haudan vakavasti. Lapsille riittää, että heillä on turvallinen olo, puhtautta, lämpöä, ruokaa, syliä.. ja kaikki muu on sitten mukavaa ekstraa, jota toki sitäkin tarvitaan.

Vierailija
4/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemme todenneet että perhe-elämä menee aivan mahdottomaksi ralliksi jos monella lapsella on monta harrastusta joihin täytyy kuskata.



Koululaisilla saa olla (jos haluavat) yksi säännöllinen maksullinen kuljetusta vaativa harrastus, likäksi osalla on pienempiä juttuja kuten koulun kerhoja tai muita juttuja joihin pääsevät itse ja jotka eivät (paljoa) maksa tyyliin kokkikerho.



Lisäksi kimppakyydit on käytössä aina kun mahdollista.



t. 2

Vierailija
5/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sekainen koti - mitä sitten? Isossa perheessä ei kukaan edes oleta kaiken olevan tip top ;)

"Ei lapset muista oliko kotona siistiä vaan sen, luettiinko heille satuja."



Itse olen yrittäny lakata "nipottamasta" turhista ja keskittyä ihan vaan olennaiseen. Kotitöihin osallistuu jokainen taitonsa mukaan. Pöydän kattaus ja keittiön siivous, jokainen siivoaa omat huoneensa...iltaisin porukalla laitetaan tavarat ja lelut paikalleen, menee n.10 min.



Onhan tämä täyttä työtä. Mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois. (no, oksennustautiajat ehkä.. ;) )



terv. yhdeksän äiti

Vierailija
6/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

jotta saatas selkeyttä tähän kotihommaan. Sitten kun jokainen on tajunnut että kaikilla on osallistumisvelvoite kodin ylläpitoon, saa taas pelata ja tuijottaa telkkaa (kohtuudella). Onnittelen teitä lestadiolaisia siitä ettei teillä katsota televisiota.



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmella vanhimmalla kullakin yksi harrastus. Lapset kulkevat niihin pääsääntöisesti itse.



Lapset osallistuvat kotitöihin. Tyhjentävät pesukoneet, vievät roskat, siivoavat huoneensa, vaihtavat lakanansa, tuovat likapyykit pyykkiin ja vievät puhtaat (taitellut) kaappiin, hakevat postin, kattavat pöydän.



Meilläkin on koko ajan sekaista. Raivaan lattiat joka aamu. Siivooja käy 2 krt kuussa pitämässä huolta siitä, ettei ole likaista.



Lapset katsovat itse puhtaat vaatteet illalla valmiiksi. Samaa päällysvaatetta saa käyttää max. 2 päivää, alusvaatteet vaihdetaan joka päivä.



Pesupäivä on kahdesti viikossa, ruoka viidesti päivässä, karkkipäivä lauantaina. :)



Arki pyörii rutiinien varassa.



Vierailija
8/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No esim tiskivuoro tarkoitta sitä että isommat (kohta 13 js 12) siivoavat keittiön päivällisen jälkeen eli laittavat astiat koneeseen, tiskaavat ruuanvalmistusastiat, pyyhkivät pöydät ja laittavat ruuat ja muut jääkaappiin ja minne ne nyt kuuluvatkaan.



Pienemmät sitten osallistuvat lähinnä äidin apuna (oppivat siinä samalla) kukin ikänsä ja kykynsä mukaan.



Pyykkivuoro tarkoittaa taas noiden isojen kohdalla että jos minä pesen pyykkiä (niinkuin melkein joka pv), he ripustavat ne kuivumaan, ja jos naruilla on kuivaa pyykkiä, viikkaavat ne kaappeihin. Voi olla molempia samalla krt.



Jokaisella 5v ylöspäin on lasten eteisen järjestämisvuoro, yläkerran aulan järjestämisvuoro.



Kerran viikossa on siivouspäivä jolloin lapset siivoavat omat huoneensa (tavarat paikalleen, imurointi, pölyjen pyyhintä ja tarvittaessa moppaus). Alle kouluikäiset vain keräävät leluja.

Isommille tulee lisäksi joku muu homma jonka kulloinkin määrään erikseen. Periaatteessahan noin isot (yli 10v) osaavat tehdä kaikkea mitä aikuinenkin joten lähinnä kiinnitän huomiota siihen määrään mikä on kohtuullista vaatia.



Pienimmät alle kouluikäiset (ei siis liity enää siivouspäivään) keräävät leluja, tyhjentävät tiskikonetta (lattiatasossa ja asitatkin säilytetään matalalla), kauppakasseja, tekevät pieniä juttuja pyynnöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tehdään yhdessä lasten kanssa jolloin he ikäänkuin automaattisesti sitoutuvat niihin. Ensin tietysti selitetään että nyt tehdään tämmöinen systeemi ja sitten se systeemi tehdään yhdessä.

Vierailija
10/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja myös likaista!! Siivoan joka päivä mutta mikään ei riitä. Lapset vievät vaan roskat, eivät osaa/halua tehdä mitään kotitöitä!!!!Raivostuttavaa. Ovat kaikki poikia ja mies yhtä laiska. Teen täyspäivätyötä+ mies yrittäjä.

Annan olla likaista, en vaan jaksa enkä ehdi kaikkea.

Lapset harrastavat vaan sellaisia lajeja joihin pääsevät kulkemaan itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia on "vain" neljä, ikähaarukalla 4-13v. Mutta minusta jo kuuden hengen huushollin pyörittämisessä on sen verran hommaa (varsinkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä), että on itsestään selvää, että lapset osallistuvat kotitöihin. Meillä on kahdella isommalla lapsella "omat" hommat, joita hoitavat. vakioasioita ovat oman huoneen siistinä pitäminen, omien likapyykkien huolehtiminen pyykkiin, puhtaiden kaappiin, tiskikonen tyhjentäminen vuorotellen, ruokapöydän kattaminen/tyhjentäminen vuorotellen, vessan pesu kerran viikossa (kumpikin koululainen pesee yhden vessan), pölyjen pyyhkiminen kerran viikossa(huusholli jaettuna kahteen osaan) ja sitten tarpeen mukaan muita pikkutöitä (puiden kantoa, roskien vientiä, ruoan laittoa tai siinä avustamista, leipomista). 6- ja 4-vuotiailta ei vaadita vielä muuta kuin omien huoneiden siivoamista, 6-vuotiaalta myös joskus tiskikoneen tyhjennystä ym.



Mutta minusta ehdoton edellytys jaksamiselle on se, että kaikki osallsituvat!

Vierailija
12/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja myös likaista!! Siivoan joka päivä mutta mikään ei riitä. Lapset vievät vaan roskat, eivät osaa/halua tehdä mitään kotitöitä!!!!Raivostuttavaa. Ovat kaikki poikia ja mies yhtä laiska. Teen täyspäivätyötä+ mies yrittäjä. Annan olla likaista, en vaan jaksa enkä ehdi kaikkea. Lapset harrastavat vaan sellaisia lajeja joihin pääsevät kulkemaan itse.


tekemään kotitöitä. Mitä ilmeisemmin miehesi ei ainakaan opeta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
18.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkäisyä

Vierailija
14/15 |
18.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vastaan kaikesta yksin, tenavat toki tekee osuutensa, kunhan jaksan muistuttaa säännöistä ja sovituista töistä.Homma hoituu kun jaksaa itse pitää rutiinit sovituista töistä. Ja säännöllisisn väliajoin palaveria , missä korjaillaan aikatauluja ja kuka tekee mitäkin ja milloin. Itse teen isommat siivoukset ja tarkemmat putsaukset. Tenavat hoitaa pyykkien kuivamaan laiton ja omat vaatteet kaappiin, tiskikoneen täytön ja tyhjentämisen, omien huoneiden siivoamisen, lelujen keräämisen ja keittiön siivouksen. Noille hommille on sovittu kuka tekee mitäkin.Uskon että homma toimii, kun jaksaa luoda ne työvuorot ja pitää niistä kiinni. Alussa jos tuntuu ettei siitä mitään tule ja tenavat jättää tekemättä, palaveria pystyyn ja asiat esiin ja selitettävä, että kaikkien on tehtävä osuutensa. Jos jollain tiukempi jakso koulussa tai jotain muuta ylimääräistä kodin ulkopuolella, silloin meillä sovitaan hieman helpommat hommat kyseiselle tenavalle. tää on kuin työpaikka, missä olen pomo joka suunnittelee työvuorot ja vaövoo niiden toteutumisen. Kaikilla hyvä mieli kun asiat sujuu. Ja jokaisella oikeus purnata jos kokee joutuvansa tekemään "liian paljon", eipä kukaan ole purnannut meillä isommin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
13.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun ohje on että vähennä tavara minimiin. Sotku tulee siitä, kun on liikaa tavaraa. Isossa perheessä tavaraa on väistämättä paljon, joten ei kannata pitää MITÄÄN YLIMÄÄRÄISTÄ joka turhaan pyörii edessä. Vähennä siis ylimääräiset kengät, takit, lelut, astiat jne. Lehdet melko pian keräykseen, etteivät jää pyörimään. Järjestä kaikelle oma paikka, pipoille kori, hanskoille kori, leluille omat korit. Huolehdi, että jokainen lapsi laittaa lelut,takit, kengät oikeaan paikkaan kun tulee sisälle! Älä itsekään jätä tavaraa lojumaan väärään paikkaan. Esim. kahvikuppia tietokonepöydälle ;)



Laita lapset töihin! Omat huoneet pidetään siistinä, likapyykit vierään valmiiksi koreihin, isommat voivat auttaa jo pyykin laitossa.Lisäksi lapsille tiskivuorot. Kerätkää joka ilta tavarat paikoilleen, niin on kivempi aloittaa aamu "puhtaalta pöydältä". Entä siivooja kerran viikkoon/kuukauteen? Se säästää omaa aikaasi ja energiaa. Huolehdi omasta jaksamisestasi. Ulkoile riittävästi, hanki oma harrastus.



Ja lopuksi, tsemppiä. Haastavaa on , tiedän kokemuksesta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän neljä