Tukahduttava äiti

Ei ole oikein ketään, kenelle voisin tästä puhua ja kuitenkin on pakko päästä johonkin purkamaan. Asia on noussut pinnalle jo vuosia, aika-ajoin enemmän. Ahdistaa. Olen jo lähes 40 v aikuinen, jolla on oma perhe ja oma äitini tukahduttaa mut. On ollut aina hyvin paljon kiinni lapsissaan. Esimerkiksi, joka ilta sille on pakko kertoa viestillä päivän tapahtumista ja toivottaa hyvät yöt. Joka IKINEN ilta. Kyllä, olen aikuinen ja silti. Toisekseen, tarvitsee taloudellista tukea tosi paljon, koska ei koskaan ole osannut käyttää rahaa niin, että se riittäisi. Lapsuudessa muistan, että aina oli joku piikki auki johonkin kauppaan ja ne jäi usein maksamatta. Olen joutunut viemään pulloja kauppaan, että saadaan jotain ruokaa. Alkoholiin on kyllä ollut aina varaa. Tämä kaava siis on jatkunut vuosikymmeniä. Edelleen hassaa rahansa, varmasti lainailee muualtakin. Mutta mua ahdistaa ihan tosi paljon huolehtia edelleen hänen taloudellisesta tilanteesta. Oon päässyt omassa elämässä jonnekin. Opintolainan turvin kouluttautunut, olen hyväpalkkaisessa työssä ja mulla on oma perhe.

Musta tuntuu, että en anna kuitenkaan itseni nauttia tästä hyvinvoinnista, kun toinen on koko ajan jotain vailla. Mulla on koko ajan sellainen tunne, että jatkuvasti pitäisi olla auttamassa, tavalla tai toisella. Tämän lisäksi myös sisarukseni on samassa jamassa ja myös he ovat koko ajan pyytämässä rahaa lainaan. Maksavat kyllä takaisin, mutta jo muutaman päivän päästä pyytävät taas. Olen jopa välillä antanut rahaa ja sanonut, että ei tarvitse maksaa takaisin, kunhan nyt hoidatte raha-asianne kuntoon. Muutama kuukausi mennyt ja lainailu alkoi taas. En voi sanoa, että mulla ei ole, koska ovat niin perillä mun elämästä ja tietävät että tulen hyvin toimeen. Mä oon ihan umpikujassa. Tiedän, että tämä on väärin. Mä en pysty elämään mun elämääni kun joko mua ahdistaa jo heidän tulevat viestit ja pyynnöt tai sit poden huonoa omaatuntoa jos en lainaakaan rahaa. Välejä en voi poikki pistää koska omat lapseni haluaa olla heidän kanssaan tekemisissä. Miten ihmeessä tämmöisestä tilanteesta pääsee eteenpäin? Tuntuu ihan siltä kuin olisi jonkinlaisessa vankilassa koko ajan.