Sisareni ja äitini (suorastaan myrkylliset) välit.

Lapsena äitini oli vakavasti masentunut. Hän purki masennustaan ja pahaa oloaan minuun ja sisareeni. Hän oli ilkeä ja käyttäytyi todella inhottavasti. Minä sekä sisareni molemmat usein pelkäsimme häntä.

Jossain vaiheessa tilanne parani ja äitini käytös normalisoitui. Minä olen käynyt useamman vuoden terapian ja välit äidin kanssa ovat erittäin hyvät nykyisin. Äiti on nykyään aivan erilainen, kiltti, empaattinen jne.
Sisareni kuitenkaan ei ole saanut välejä kuntoon äitini kanssa. Hän on äitiä kohtaan todella inhottava. Jatkuvasti laukoo inhottavia kommentteja. Esim. jos äitini kehuu häntä vaikka kauniiksi, kun hän on lähdössä ulos, sisareni vastaa siihenkin tiuskien (esim. suunnilleen huutaa takaisin, että ihan hirveältä näytän, en ehtinyt meikata kunnolla tms). Tavallaan mitään neutraaliakaan äitini ei voi hänelle sanoa ilman, että saa negatiivista kommenttia takaisin.
Perheessämme äitini masennus, ja muutenkin nämä perheriidat/ilmapiiri on aina ollut ns. tabu. En tiedä, ymmärtääkö äitini, mistä sisarukseni käyttäytyminen häntä kohtaan juontuu. Emme voi perheessä puhua näistä asioista.
On kuitenkin todella vaikea seurata tilannetta vierestä. Tunnen empatiaa äitiäni kohtaan, enkä tiedä, mitä sanoa, kun hän avautuu minulle tilanteesta.. Samaan aikaan ymmärrän siskoani myös, mutta hänen ilkeilynsä äidille tuntuu pahalta.
Siskoni ja äitini eivät tapaa usein (pitkä välimatka) joten etäisyyden ottaminen ei ole auttanut asiaa.

Ymmärrän, etten tule täältä saamaan ratkaisua asiaan, mutta onko kenelläkään antaa vertaistukea tai kokemusta vastaavasta tilanteesta, se auttaisi jo paljon.