Yksinäisen pitkät, rasittavat puhelut
Liikuntavammainen sukulaiseni soitti taas. Puhelu kesti tunnin ja 12 minuuttia. Olen ihan uupunut.
Hän ei jaksa kirjoittaa emmekä enää pysty tapaamaan hänen liikuntaesteisyytensä vuoksi, kuten aikaisemmin. Asumme eri kaupungeissa.
Kai on vaan pakko vastata puhelimeen ja kuunnella vaikka puhelun jälkeen koko loppupäivä tai ilta on pilalla.
Tuntuisi liian julmalta estää soitot.
Miten toimisitte - tai miten voisin muuttaa omaa asennettani niin, että en kuormittuisi näistä puheluista?
Kommentit (11)
En antaisi epätoivottujen puheluiden jatkua kauaa.
Älä vastaa, jos tuo ihmissuhde ei tuota sulle iloa.
Miten usein se soittaa?
Sano sille puolen tunnin jälkeen, että "nyt pitää mennä, mutta soitellaan tässä joku päivä."
Sano puolen tunnin jälkeen, että sori, nyt sun täytyy mennä. Minä teen myös tuota, en jaksa pitkiä puheluita kenenkään kanssa.
Kuinka usein puhutte? Kuinka usein jaksaisit? Voisitko sinäkin viettää aikaa seurassa, joka sinua piristäisi?
Vierailija kirjoitti:
Älä vastaa, jos tuo ihmissuhde ei tuota sulle iloa.
Ihanaa nykyajan tunnekylmyyttä.
Siis en mäkään ihan maratonpuheluja suosisi, mutta ei sitä nyt kokonaan välejä tarvitse katkaista. Voihan sitä soitella vaikka varttitunnin kerrallaan.
Olisi hänelle hyvä hankkia seuraa ja lähempää ja ihan kasvotusten.
Meillä myös vanhus äitini soittelee jatkuvasti. Huomaa että on yksinäinen. Toistaiseksi olen jaksanut mutta on se välillä vähän raskasta jos itseä ei satu kiinnostamaan. Ja puhelut on myös pitkiä.
Asuit missä päin Suomea tahansa. Mene netti Helsinki Mission sivuille,selaa sivuja.Poimi sieltä hänelle numeroita,jonne hän voi soitaa nimettömänä.Lisäksi hän saa ystävän kirkon diakonilta,kuin Punainen risti.Punasen ristin motto Kenekään ei tarvitse olla yksin.Voit olla minkä ikäinen tahansa,sukupuolella ei väliä. Mene netti sinnekin sivuille,löydät hänelle puhelin numerot.
Olen ollut tälläinen. Pahoillani.
Kyllä, olin yksinäinen ja avioliitossa.
Erosin eikä enää ole tarvetta.
Ymmärsin kyllä oman takertuvuuteni.
Olin vain niin yksin ja sekaisin.
Nykyään tiedän että käännyin väärien ihmisten puoleen. Uskoin että he haluavat parasta mulle eli samaa mitä halusin heille. Kuinka väärässä olinkaan.
Eivät ole edes huomanneet poissaoloani. Kertoo kaiken olennaisen.
Kiinnostu hänestä?