Äitiys ja itsekkyys

kyllä se epäitsekkyys menee ihan omaan perheeseen ja elämään

en tarkoita juuri mainitsemiasi asioita, mutta lasten hyväksi oma itsekkyys on saanut väistyä esim ajankäytön suhteen. Lapset tulee aina ensin.

Päin vastoin: Äidiksi tulon myötä vasta huomaa, kuinka itsekäs sitä onkaan. Jos olisi vähemmän itsekäs, valvomiset, oman ajan menetys jne. ei risoisi ollenkaan niin paljon.



t. itsekäs äiti, joka aiemmin piti itseään melko epäitsekkäänä

on puolet itseä ja oman egon jatke, niitä ei lasketa itsekkyyden vähentämisessä. Omat lapset ja oma perhe, siinä on sana oma, eli ne kuuluvat kiinteästi itseen. Eli kuten epäilinkin, ei se lasten saanti vähennä itsekkyyttä vaan pikemminkin lisää, lapsille ostetaan ties mitä kertakäyttöhärpäkkeitä, ostetaan isompi saastuttava auto jne.

Mutta ei olla autosta luovuttu, eipä mies pääsis töihin ilman sitä.

Ystäviäni ja tuttaviani olen auttanut paljonkin, vastavuoroisuus toimii meillä mukavasti, toimi tosin jo ennen lapsiakin. Hyväntekeväisyyttäkin olen harjoittanut ennen lapsia jo.

Monessa lapset menevät oman itsen edelle mutta kyllä tietty määrä itsekkyyttäkin pitää olla. Ei uupunut marttyyriäiti ole välttämättä se paras mahdollinen...

että äitiys tekee ekologisemmaksi.

että äitiys tekee ekologisemmaksi.

ekologisuus on epäitsekästä ja siten kuuluu asiaan. Totta kai äidit huolehtii omista lapsistaan kun niitä on vuosikausia väkerretty, epäitsekästä olisi huolehtia lapsesta, jota ei ole halunnut ja jota ei rakasta tai pitää peräti hirveänä. Lapsethan tehdään siksi, että niistä saa ITSELLE paljon iloa, ei siksi, että täytettäisi jotain ylhäältä annettua velvollisuutta.

rahan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen vie viisi minuuttia. Ekologisemman tuotteen ostaminen ei vie yhtään enempää aikaa kuin vähemmän ekologisen, ja vapaaehtoistyötä suomalaiset taitaa tehdä alle parikymmentä tuntia kuukaudessa. Ihminen, joka käyttää vuorokaudessa vaikkapa 23 tuntia siihen mitä itse haluaa ja tunnin siihen että täyttää toisen tarpeita, voi pitää vielä itseään hyvänä ja epäitsekkäänä ihmisenä koska hänelle se lähtökohta on ensisijaisesti kuitenkin omasta levosta, ravinnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen.



Äiti, joka käyttää vuorokaudesta vaikkapa 12 tuntia toisten tarpeiden huomioimiseen omalla kustannuksellaan ja saa ehkä just sen tunnin verran omaa aikaa kun lähtee pois kotoaan kävelylle tai kauppaan, on jo ihan eri tilanteessa. Hän on lähes koko valvleillaoloaikansa enemmän tai vähemmän ristiriitatilanteessa siinä, mitä itse haluaisi ja tarvitsisi ja mitä perhe haluaa ja tarvitsee. Se on ihan eri tason epäitsekkyyttä kuin se kestävään kulutukseen ja toisiakin hyödyttävään ajankäyttöön perustuva toiminta, joka ennen lasta jokainen on tainnut olla aika monelle epäitsekkyyden määre.



Ennen lasta minäkin pidin itseäni epäitsekkäänä. Mä en silloin vielä tiennyt, miltä tuntuu kun on esimerkiksi yökausia valvonut lapsen kanssa, laulanut äänen käheäksi, kannellut kädet kipeänä, saanut päällensä puklua ja kaikkea muutakin eritettä, unohtanut syödä itse, ja vaikka on pimahtamispisteessä täytyy ensisijaisesti miettiä sitä lapsen oloa, lapsen parasta ja turvallisuutta. Ei sitä voi verrata mihinkään, sillä vapaaehtoistyö ei koskaan vaadi itsensä unohtamista.

Mä en silloin vielä tiennyt, miltä tuntuu kun on esimerkiksi yökausia valvonut lapsen kanssa, laulanut äänen käheäksi, kannellut kädet kipeänä, saanut päällensä puklua ja kaikkea muutakin eritettä, unohtanut syödä itse, ja vaikka on pimahtamispisteessä täytyy ensisijaisesti miettiä sitä lapsen oloa, lapsen parasta ja turvallisuutta. Ei sitä voi verrata mihinkään, sillä vapaaehtoistyö ei koskaan vaadi itsensä unohtamista.

mutta etkö teekin tämän siksi, että saat lapsesta niin paljon iloa ja onnea ja koet syviä rakkauden tunteita? Vai sanotko, että päätit hankkia lapsia turvataksesi Suomelle veronmaksajia, ja nyt hoidat niitä täyttääksesi tämän velvollisuuden?

Kyllähän vapaaehtoistyö voi viedä 12 tuntia päivässä, jos menee vaikka Intian orpokotiin hoitamaan toisten lapsia. En ole itse tehnyt näin enkä sanokaan olevani epäitsekäs, mutta omien lasten hoito ei minusta tee epäitsekkääksi. Kai mäkin sitten olen tosi epäitsekäs kun hoidan hamstereitani monta tuntia päivässä.