En päässyt kauppaan kun anoppi tuli pihaani hoitamaan. Ja hyvä että tuli. Kiitos!

Olin jo valmistautunut lähtöön, kun anoppini tuli ikkunan läpi sisälle ja alkoi hoitaa takapihan kukkia. Olin hieman hämmentynyt, sillä tiesin anoppini olevan erittäin tarkka kukkien hoidosta, mutta en odottanut hänen tulevan sisälle juuri silloin kun minun piti lähteä.

Katselin hänen touhujaan hetken aikaa, mutta sitten rohkenin kysyä häneltä, voisiko hän hoitaa kukkia myöhemmin, sillä minulla oli kiire kauppaan. Anoppini vastasi hieman ynseästi, että kukkien hoito on hänen päivittäisiä rutiinejaan, eikä hän halunnut jättää niitä tekemättä.

Tilanne alkoi hieman stressata minua, sillä huomasin, että aika kauppareissuun kului. Lopulta päätin, että minun pitää vain unohtaa kauppareissuni tältä päivältä ja keskittyä auttamaan anoppiani kukkien hoidossa.

Vietimme lopulta koko päivän takapihalla hoitaen kukkia yhdessä. Vaikka aluksi harmitti, että en päässyt kauppaan, päivästä tuli lopulta erittäin mukava ja opettavainen. Tiesin, että anoppini arvostaisi minua enemmän, kun osoitin kunnioitusta hänen rutiineilleen ja autin häntä niissä. Kauppareissuakin ehtisin vielä myöhemmin.