Oliko Ruotsiin 60- ja 70-luvulla muuttaneet korkeakoulutettuja?

En tiedä.2 veljeäni muutti ruotsiin koska merimiehinä seilasivat Ruotsin lipun alla.Heidän tuhkansa on Ruotsissa.Ystäväni asui 60-70 luvulla Ruotsissa  oli tarjoilija ja sai paremalla palkalla työtä sieltä. Nyky mittapuun mukaan he olivat peruskoulun käyneet, kuten minä.Minä myös 70 luku  vietin  kesälomat Ruotsissa tosin rakkaani luona,joka siellä opiskeli radioteknikoksi,rahoitti sen opiskelun illat pizzaa vääntäen.. Hän Oli muualta Ruotissin muttanut ,mutta ei Suomesta..

Tää nyt oli vähän kryptinen tämä sun pikkittely. Kenen tästä pitäisi pahoittaa mielensä?

Keskikoulu Suomessa

.Sen jälkeen opiskelin täällä sekä ylioppilaaksi että Markkinointi  instituutissa IHM koulutuksen ,  Sosiaali tulkin opinnot ja kansainvälinen markkinointi Umeån yliopiston yhteydessä yksityisessä koulussa, mutta Umeå eli Uumaja antoi diplomin lopputodistukseen. MVG eli paras arvosana. 

Sen jälkeen lentoemäntäkoulutus ulkomailla. 

Mun isä lähti maalta Ruotsin autotehtaille renkaita varastoimaan ja pinoamaan. Pärjäisi vaikka olikin käynyt kansankoulua 4 luokkaa, ala-asteen verran. Ei osannut ruotsia eikä ikinä sellaista halunnut.

Me asuttiin Ruotsissa pienessä kämpässä siskojen kaa. Kunnes lähdettiin Suomeen koulujen takia. Ei meistä ikinä ruotsalaisia olis tullutkaan.

Muutettiin 1973 Poriin. En tykännyt

Meillä puoli sukua oli tuolloin Ruotsissa töissä. Ensin mentiin ehkä Maraboulle linjastolle, tätini oli SL:lla spärrevahtina ja hänen miehensä metrokuskina SL:lla, kaksi tätiä Beckombergan sairaalassa sairaala-apulaisina. Metalliteollisuudessa oli paljon suomalaisia aikanaan, serkkuni myös. Eli ei kovin pitkälle koulutettuja.

Sen sijaan vähemmän kai puhutaan siitä, että 1970 - 1980 -luvun vaihteen tienoilla Suomesta lähti paljon nuorehkoja aikuisia joko opiskeluja jatkamaan, pitämään välivuoden tai valmistumisen jälkeen etsimään töitä. Kävin tuolloin usein tapaamassa kavereita ja olin itsekin jäämässä kotikielenopettajaksi.... (suomen kielen opettamista ala-asteella suomalaisperäisille lapsille).

Ruotsissa oli aivan tarpeeksi insinöörejä. Renkaanpinoajia sinne tarvittiin, eli suomalaismetsureita ja peltonsa paketoineitten maanviljelijöitten perheitä.

Suomessa oli siihen aikaan vähemmän korkeakoulutettuja insinöörejä. Korkeakoulutetut olivat pappeja, tuomareita, opettajia ym., vaikka kansankoulunopettajista suurin osa oli silloin seminaarin käyneitä.

eipä he juuri olleet kuin kansakoulun käyneitä, osa on ollut siellä vuosikymmeniä ja vieläkään  eivät ruotsia osaa

Tuohon aikaan ei ollut kovinkaan monella varaa olla korkeakoulutettu joten ihan duunariksi Ruotsiin menivät. Poikkeuksia tietenkin oli, jotkut kouluttautuivat eteenpäin. 

Enimmäkseen ei ollut koulutettua se väki joka lähti Ruotsiin. He menivät tehtaille töihin ja olivat kielitaidottomia. Suurimmaksi osaksi he olivat Pohjois-Suomesta, jossa oli suuri työttömyys.