ollaanko outoja kun meillä ei ole televisiota?
oon aina pihalla kaikista työpaikan keskusteluista.
Kommentit (11)
Eikä ole sitä ikävä. Nykyään ahistaa olla jossain, missä telkka pauhaa - huomaa millainen magneetti se on.
pikkukakkosen yle areenasta ja samoin muita ohjelmia sieltä
en tiedä kuin yhden, jolla ei ole televisiota (oma pikkuveli, opiskelijaboxissaan).
Henkilökohtaisesti pidän teitä kuitenkin siis positiivisesti outoina, itsekin heivaisin television meiltä kokonaan pois, ja olenkin sitä miehelleni monesti ehdottanut, mutta moinen tapahtuu kuulemma vain hänen kuolleen ruumiinsa yli...
tuli positiivisia vastauksia:) mä en siis ole jotenkin viitsinyt/kehdannut monestikaan sanoa, ettei telsua ole, koska en ole halunnut leimautua esim. just duunissa en kyllä tätä mainosta.
lapset kattoo yle-areenaa siis ja leffoja vuokrataan itselle ja ostetaan myös lapsille välillä.
ap
mutta sittemmin ostettiin digiboksi, ja lapset katsovat joskus (ehkä kerran viikossa) lasten ohjelmia tai joskus jotain wipeoutia yms. Me aikuiset emme katso televisiota koskaan. Tunnen pari muutakin televisiotonta perhettä, eivätkä ole mitenkään erityisen outoja.
Mutta oon kyllä outo kaikella muullakin tapaa.
Mielenkiinnosta kysyn, kun meilläkään ei ole. Meillä syy on ehkä se, että ei ole aikaisemminkaan ollut ja nyt en enää viitsi hankkia. Aika kuluu paljon kivemmin muutekin ja joskus sentään katsotaan leffa tietokoneelta tai joku ohjelma Areenasta.
tuli katsottua sitä paljon ja varsinkin mies harrasti kanavasurffailua eikä osannut lopettaa ja oli tavallaan liikakäyttäjä. Aamulla väsytti sitten usein kun piti valvoa niin kauan:) Sitten yhteistuumin vietiin pois (mä olin aluksi vähän vastaan) ja tästä on nyt n. 5 vuotta. Nyt ei ole enää itse laitettakaan (heivattiin muutossa) eikä digiboksia tms ja olen myös täysin pihalla kaikista sarjoista tms. eli ei osaa enää katsokaan mitään, jos joskus on esim. mun vanhemmilla missä telkkari on.
ap
joten peruin tv-lupamaksunkin. ne sarjat joita haluan kattoa saa boxinakin ostettua. pikku kakkosta hiukan jään kaipaamaan.